Siipien kärkiväli
Pieni, 26–38 mm. Naaraat koiraita kookkaampia.
Siipien yläpinta
Beige tai keltaruskea. Etusiiven kärjessä ja joskus myös takasiiven takakulmassa pieni ja usein huomaamaton täplä (musta piste, jossa vaaleanbeige reunus).
Siipien alapinta
Etusiipi punertavan beige, reunasta harmaa. Etukulmassa keskeltä valkoinen silmätäplä. Silmätäplien vieressä vaalea juova. Takasiipi vaaleanruskea, reunasta harmaampi, reunan myötäisesti rivi silmätäpliä (voi myös puuttua). Takasiiven etureunassa silmätäplien tyvipuolella katkonainen valkoinen juova.
Elinympäristö
Suot, myös rantaniityt.
Lentoaika
Kesäkuun loppupuolelta heinäkuun puoliväliin.
Talvehtimismuoto
Toukka.
Toukan ravintokasvi
Eri heinäkasvit (Poaceae), sarat (Carex) ja suovillat (Eriophorum).

Pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta lähes koko maassa tavattavat (melko harvinaisena) saraikkoniittyperhoset lepäävät aina siivet vastakkain painettuina, mistä syystä siipien yläpintaa on vaikea päästä tutkimaan ottamatta perhosta kiinni. Laji muistuttaa paljon kahta muuta niittyperhostamme, kelta- ja idänniittyperhosta. Saraikkoniittyperhosella takasiiven puoliskot ovat lähes tasaväriset ja niissä on usein pieniä mustia silmätäpliä, kun taas keltaniittyperhosella takasiipien tyviosa on ulko-osaa tummempi ja mahdolliset silmätäplät ovat vaaleita. Pohjoisessa saraikkoniittyperhoselta voi puuttua etusiiven silmätäplä, jolloin se on helppo erottaa keltaniittyperhosesta. Idänniittyperhosen erottaa saraikkoniittyperhosesta takasiiven ulkoreunan ruskeanpunaisesta ja hopeanhohtoisesta juovasta.

Moserandøje

Taksonomi

Familie

Tribus