© Copyright: Images: Jouko Lehmuskallio, Kari Pihlaviita. All rights reserved.

Dwarf Cudweed

Omalotheca supina

  • Latin synonym: Gnaphalium supinum
  • Family: Daisy Family – Compositae, subfamily Asteroideae
    (formerly Aster Family – Asteraceae)
  • Growing form: Perennial herb.
  • Height: 2–12 cm (1–5 in.). Stem branchless, usually curving, densely tomentose, sometimes completely glabrous, with several basal shoots.
    NOT TRANSLATED YET
  • Kukka: Kukat muodostavat 5–6 mm pitkiä, kehtosuomujen suojaamia mykeröitä. Mykerön laitakukat puuttuvat; kehräkukat kellanvalkoisia, torvimaisia, pieniä. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kehto lähes lieriömäinen, kehtosuomut limittäin, suippoja, kiiltäviä, kalvomaisia, tumman harmaanruskeita, tummanruskeakärkisiä.
    Heads 2–10 in a short compact spike, somtimes individual spikes, bracts shorter than heads.
  • Leaves: Alternate, short-stalked. Blade narrowly lanceolate, 2 mm broad, with entire margins, densely haired.
  • Fruit: Elliptic, glabrous, brown, achene less than 1 mm (0.04 in.) long, tip with unbranched hairs.
    Hedelmä: Pähkylä, jonka kärjessä valkoisia hapsihaivenia.
  • Kasvupaikka: Tunturipaljakassa lumimaat, maalaikut, vuotomaat, rannat, polkujen ja teiden varret, metsävyöhykkeen yläosissa avoimet puronvarret, myös tienvarret.
  • Flowering time: July–September.
  • Endangerment: Near threatened.

Lumijäkkärä on aito Lapin tunturipaljakan kasvi – jokivesien mukana se leviää havumetsävyöhykkeen yläosiin asti, mutta nämä esiintymät jäävät tilapäisiksi. Tuntureilla lumijäkkärä on myöhään sulavien lumimaiden ja sulavesistä alkunsa saavien puronvarsien laji. Missään vesi tuskin on yhtä raikasta, mutta sen hyytävää kylmyyttä kestää vain ani harva kasvi. Lumijäkkärä suosii nimenomaan paikkoja, joissa muu kasvillisuus on aukkoista ja matalaa. Paikoin sopulit, porot, routa, tulvat – ja ihminen – raivaavat sille sopivia kasvupaikkoja muualtakin. Vaeltaja tapaa ensimmäiset lumijäkkärät yleensä polulta, jos suuntaa hetkeksi katseensa maisemista maanpinnan tasoon.

Lumijäkkärä on yleinen pohjoisen Lapin yhtenäisillä tunturialueilla Enontekiöllä, Utsjoella ja Inarissa. Eteläisimmät esiintymät ovat Ounas-Pallaksen alueella ja idempänä Saariselän tuntureilla, joissa vielä on lumijäkkärälle sopivia lumenviipymiä ja niistä lähteviä sorarantaisia puronvarsia. Erillisesiintymiä on löydetty vielä hieman etelämpääkin Kittilästä Sirkan tienoilta, eteläisin havainto on Ounasjoen rannalta aivan Kittilän etelärajalta.

Mikäli pohjoisimmassa Lapissamme viljeltäisiin maata, lumijäkkärästä saattaisi muodostua hankala rikkaruoho. Se muistuttaa monessa suhteessa etelän pelloilta rikkaruohona tuttua savijäkkärää (Gnaphalium uliginosum). Pelkästään löytöpaikan perusteella lajinmääritys ei onnistu, sillä savijäkkäräkin kasvaa Lapissa harvinaisena rikkaruohona sekä jokivarsille levinneenä. Lumijäkkärä on savijäkkärää pienempi ja sillä on mykeröitä haarattoman varren päässä vähemmän, joskus vain yksi ainoa. Toisin kuin yksivuotinen savijäkkärä, monivuotinen lumijäkkärä muodostaa rönsymäisten haarojen avulla pieniä kasvustoja, jonka läheiset kasvit ovat usein samaa yksilöä.

Other species from the same genus
Other species from the same family

Follow us!


Ilmaistapahtumamme villiyrteistä keskustakirjasto Oodissa - varaa paikkasi Helmetin sivuilta
Identify species!

Sivun alkuun / Top of the page