© Copyright: Images: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Red Helleborine

Cephalanthera rubra

  • Family: Orchid Family – Orchidaceae
  • Growing form: Perennial herb. Rootstock short, horizontal.
  • Height: 20–50 cm (8–20 in.). Upper part hairy.
  • Flower: Perianth irregular (zygomorphic), campanulate (bell-shaped), quite open, red, 15–30 mm (0.6–1.2 in.) broad. Tepals 6, in 2 whorls, almost same size, 1 elaborated into labellum. Labellum under perianth, spurless, tepals shorter, constricted in middle, blunt-tipped, tip with yellow blotch. Androecium and gynoecium fused into a column, stamens 1, stigmas 2. Inflorescence a lax, 2–10-flowered spike, fragrance mild, pleasant.
  • Leaves: Alternate, almost in 2 rows, stalkless, 4–6. Blades narrow, 6–10 cm long, narrowly obovate–elliptic, parallel-veined, with entire margin. Upper leaves smaller than lower ones.
  • Fruit: Capsule, seeds tiny, like dust.
  • Habitat: Dry forests, also light-filled broad-leaved forests. Calciphile.
  • Flowering time: July.
  • Endangerment: Critically endangered, protected in all of Finland except the Åland Islands.

NOT TRANSLATED YET. Punavalkku on hätkähdyttävä näky suomalaisessa havumetsässä. Harva sitä on tosin päässyt näkemään, sillä kasvi on vaikeimmin tavoitettavia ja oikullisimpia kämmeköitämme. Se voi viettää vuosikausia kukkimatta täysin maanalaista elämää sienijuurensa varassa, kunnes yhtäkkiä kasvattaa jopa puolimetrisen kukkaverson suurine vaaleanpunaisine kukkineen. Meillä punavalkku on tavattu vuosien saatossa yhteensä pariltakymmeneltä paikalta, useimmin Lohjanjärven ympäristöstä. Missään se ei kuitenkaan kuki säännöllisesti, vaan useimmilla paikoilla yksittäinen kasvi on kukkinut kerran hävitäkseen taas maan alle. Välillä oikullisen punavalkun on katsottu jo hävinneen maastamme. Emme edes tiedä, montako yksilöä tätä suurharvinaisuutta Suomessa kasvaa, mikä esiintymä on hävinnyt ja mikä vielä jäljellä. Moni uusi kämmekkä saattaa vielä odottaa onnekasta löytäjäänsä. Todennäköisimmin etsijää onnistaa Varsinais-Suomessa tai läntisen Uudenmaan kalkkipitoisilla seuduilla, useimmiten kasvi on ilmestynyt maan pinnalle lievän harvennushakkuun ja kasvupaikan lisääntyneen valoisuuden myötä.

Medetön punavalkku huijaa etenkin kurjenkelloista ravintoa hakevia soukkomehiläisiä pölyttämään kukkansa ilman palkkiota. Ihmisen silmällä katsottuna punavalkun kukka ei juuri kurjenkelloa muistuta, mutta hyönteisen silmin tilanne on toinen: mehiläisen silmä ei näe punaista, mutta sen sijaan aistii ihmissilmälle näkymätöntä ultraviolettisäteilyä. Spektrin punaista aallonpituusaluetta lukuun ottamatta kukkien heijastusarvot ovat kutakuinkin samat, eivätkä pistiäiset opi erottamaan huijaria ravintokasvistaan. Punavalkun harvinaisuuden huomioon ottaen petos tuskin vaikuttaa sen enempää kellojen pölytystulokseen kuin mehiläisten ravinnonsaantiinkaan. Punavalkun lisäksi Suomessa kasvaa toinenkin valkkulaji, vain Ahvenanmaalla esiintyvä valkokukkainen ja miekkalehtinen miekkavalkku (C. longifolia).

Other species from the same genus
Other species from the same family

Follow us!



Identify species!

Sivun alkuun / Top of the page