Kasvumuoto

Tav. 2-vuotinen tai lyhytikäinen monivuotinen ruoho.
Korkeus

25–40 cm. Joskus monivartinen. Varsi koheneva–pysty, usein runsashaarainen, karvainen, joskus punertava.
Kukka

Teriö säteittäinen, kalpeankeltainen, n. 1 cm leveä; terälehtiä 5, tav. matalaan lovipäisiä, 4–5 mm pitkiä, verhiön mittaisia tai hieman lyhyempiä. Verhiö 5-liuskainen; ulkoverhiöllinen. Heteitä 20. Emiö erilehtinen, emejä paljon. Kukinto runsaskukkainen huiskilo.
Lehdet

Kierteisesti, tyvilehdet pitkäruotisia, varsilehdet lyhytruotisia, korvakkeellisia. Lapa sormilehdykkäinen, lehdyköitä 5 (varren yläosassa joskus 3-lehdykkäinen). Lehdykät kapeanpuikeita, tyveen asti hammaslaitaisia, molemmin puolin harvakarvaisia. Korvakkeet ehyet–liuskaiset.
Hedelmä

Pyöreähkö, vaaleanruskea, sileä, himmeä pähkylä, joita useita yhdessä.
Kasvupaikka

Ahot, kedot, pientareet, tienvarret, ratapihat, joutomaat.
Kukinta

Kesä–elokuu.

Huhtahanhikki on syntynyt aikoinaan Keski-Venäjällä hopeahanhikin (P. argentea) ja peltohanhikin (P. norwegica) risteytymisen kautta. Jo tieteellisen lajikuvauksen laatija ounasteli tätä antaessaan huhtahanhikin tieteelliseksi lajinimeksi intermedia, siis ’välimuotoinen’. Huhtahanhikissa on molempien kantalajiensa piirteitä ja sittemmin risteymäalkuperä on varmistettu myös kokeellisesti. Molempia huhtahanhikin kantalajeja kasvaa myös Suomessa, usein jopa sen seurassa.

Huhta viittaa kaskiviljelyyn, joka oli pitkään Suomessakin harjoitettu alkukantainen maanviljelytapa. Siinä metsä hakataan ja poltetaan, jolloin kasvillisuuteen sitoutuneet ravinteet vapautuvat viljelykasvien käyttöön. Huhta tarkoittaa nimenomaan havumetsään raivattua ja Suomessa usein ruispelloksi kylvettyä kaskea. Savon ja Karjalan kaskialue on huhtahanhikin levinneisyyden ydinaluetta, on ollut ilmeisesti jo ikimuistoisista ajoista asti. Myöhemmin laji on hitaasti, mutta varmasti laajentanut aluettaan myös lännemmäksi. Nykyisin huhtahanhikin tapaa myös alueilta, joilla ei varmasti ole kuunaan kaskea poltettu. Kaskimaiden ulkopuolella huhtahanhikki lienee liikennetulokas, ammoisina aikoina kotimaahan palaavien purjelaivojen ruumassa satamiin matkannut painolastikasvi, myöhemmin myös junien vaunuissa levinnyt kyytiläinen. Linnoituksille kasvin lienee tuonut venäläinen sotaväki huoltokuljetuksissaan, joissa matkasi luontoomme monia muitakin kasveja. Kaikkialla Suomessa huhtahanhikki on kuitenkin ihmisen seuralainen, syrjäkulmilta sitä ei löydy.

Potentilla intermedia

Taxonomía

Familia

Tribu

Género