Selaa lajeja

Sivuiltamme löydät yli 100 Itämeressä esiintyvää lajia: siirry lajistoon

Lajien tunnistaminen

Tunnista itämeren lajejaTunnista Itämeren lajeja niiden ominaisuuksien perusteella! Väritys, muoto...

Ventrosia ventrosa Dictyosiphon foeniculaceus

Itämeren lajistoa

 

Itämeri on vähälajinen ja nuori meri ja sen keskisyvyys on vain noin 60 metriä. Itämeressä elää rinta rinnan suolaisen ja makean veden lajeja, jotka ovat sopeutuneet kylmiin olosuhteisiin. Lajimäärä on vähäinen, mutta lajien yksilöitä saattaa esiintyä hyvinkin runsaasti. Itämeren eliöiden monimuotoisuuteen vaikuttaa viisi fysikaalista tekijää: veden syvyys, merenpohja, sameus, happi ja ennen muuta suolapitoisuus. Itämeren vesi ei siis ole oikeata merivettä vaan vähäsuolaista murtovettä. Suolapitoisuus vaihtelee Itämerellä niin alueellisesti kuin syvyyssuunnassakin. Perämerellä ja Suomenlahden pohjukassa vesi on lähes makeaa mutta suolapitoisuus kasvaa Tanskan salmia kohti. Saaristomerellä se on noin kuusi promillea, kun taas Atlantilla suolaisuus on 3,5 prosenttia.

Itämeri on jo luonnostaan herkästi rehevöityvä. Tämä johtuu meren mataluudesta, muodosta, pienestä vesitilavuudesta sekä hitaasta veden vaihtuvuudesta. Pohjan vähähappisuus, happikato ja leväkukinnot ovat Itämerelle luonnollisia ilmiöitä. Hapen on vaikeaa tunkeutua syvälle veteen ja kerrostuneessa murtovedessä on aina ollut hapettomia, kuolleita alueita. Hapettomat alueet ja leväkukinnot ovat lisääntyneet ihmisen aiheuttaman rehevöitymisen seurauksena.

Monet eliöt ovat sopeutuneet vain pieniin suolapitoisuuden vaihteluihin. Jos meriveden suolapitoisuus on suurempi kuin vedessä elävien eliöiden, ne kuivuvat, koska niiden solukalvot päästävät vettä ulos, mutta eivät suolaioneja sisään. Jo puolen promillen heilahdus suolapitoisuudessa voi sekoittaa eliöiden solujen suolatasapainon.

Itämeren vedenkorkeuteen vaikuttavat ilmanpaine, tuuli, virtaus Tanskan salmien kautta sekä talvella merijään kattavuus. Vuoroveden vaikutus on Suomen rannikolla vain muutamia senttimetrejä.

Itämeren eliöiden on sopeuduttava myös vuodenaikojen vaihteluun. Suotuisana vuodenaikana ne pyrkivät lisääntymään, muulloin yrittävät pysyä hengissä. Talvella valoa on vähän, on kylmä, meri jäätyy eikä ruokaa ole kovinkaan paljon tarjolla. Kasvit voivat talvehtia siemeninä tai aikuisina, eläimet vetäytyvät joko horrokseen tai ovat aktiivisia. Kalat pysyvät aktiivisina koko talven, merilinnut muuttavat etelämmäksi jääpeitettä pakoon.

Jan-Erik Bruun

Käytettyjä tietolähteitä:
  • Johansson, K-R. 2010: Skärgårdens växter och djur. – Bilda förlag, 219 s.
  • Jutvik, G., Naturväktarna i Sverige - Naturewatch Baltic runt Östersjön: Några vanliga växter och djur i Östersjön– WWF, For a Living Planet
  • Landin, J. & Almkvist, B. 1972: Djur och växter i Östersjön. – Zoologisk Revy nr. 1-4, årg. 34.
  • Leinikki, J., Backer, H., Oulasvirta, P., Leinikki, S., Ruuskanen, A. 2004: Aaltojen alla – Itämeren vedenalaisen luonnon opas 144 s.
  • Ljungberg, R. : Vieraslajien tunnistusopaswww.itameriportaali.fi
  • Marine Life Information Network (MarLIN) - www.marlin.ac.uk
  • Snoeijs, P. & Tallmark, B. 2000: Swedish Brackish-water Invertebrates. - Stockholms universitet, Institutionen för systemekologi, Östersjöns miljö, 20 s.
  • Stockholms Marina Forskningscentrum, 2005: Växter och djur i Östersjön(fälthandbok), - Stiftelsen kompendieutgivningen, 32 s.
  • Sveriges tre marina forskningscentrum vid universiteten i Göteborg, Stockholm och Umeå 2007: Ett unikt innanhav. – Tidskriften HavsUtsikt 3/2007, 16 s.
  • Tolstoy, A. & Österlund, K., (Databanken) 2003: Alger vid Sveriges östersjökust: en fotoflora. - Almqvist & Wiksell, 282 s.
  • World Register of Marine Species (WoRMS) - www.marinespecies.org
Kuvalähteet

Itämeri-osion kuvalähteet löydät tekijät-sivulta

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page