© Copyright: Kuvat:

Alexander Semenov

. All rights reserved.

Hiusmeduusa

Cyanea capillata

  • Synonyymi: Hiusmaneetti
  • Ylemmät taksonomiset tasot: Cnidaria (Polttiaiseläimet) – Scyphozoa (Meduusat)
  • Heimo: Cyaneidae
  • Koko: Itämerellä n. 30 cm, muualla jopa 2 m.
  • Ulkonäkö ja erityispiirteet: Punertava hiusmeduusa on kello, joka on jakautunut kahdeksaan lohkoon. Sen lihakset ja ruuansulatuselimistö kuultavat kellon alta, jossa on neljä lyhyttä, verhomaista suulonkeroa. Poltinlonkerot roikkuvat kellon sisäpuolella olevista hevosenkenkämäisistä rakenteista, joiden seassa sukukypsillä yksilöillä roikkuu myös säkkimäisiä sukuelimiä. Poltinlonkeroita on yhdellä meduusayksilöllä useita satoja ja ne ovat pitkiä, tahmeita ja täynnä poltinsoluja, etenkin lähempänä suuta. Lonkerot polttavat paljasta ihoa kivuliaasti. Myös irronneet lonkerot ja kuolleet hiusmaneetit voivat polttaa. Mikäli ihminen uidessaan osuu suurempaan yksilöön, hän tulee mitä ilmeisimmin tarvitsemaan sairaalahoitoa, vaikka ei olekaan hengenvaarassa. Hiusmeduusan yläpinnalla ei ole poltinsoluja. Joidenkin kalojen, mm. valkoturskan poikaset elävät hiusmeduusan lonkeroiden suojassa itse vahingoittumatta.
  • Ravinto: Eläinplanktonäyriäisiä, kalanpoikasia, hyytelöplanktonia ym.
  • Levinneisyys ja elinympäristö: Hiusmeduusa on mereinen laji ja sitä tavataan harvalukuisena Tanskan salmista Varsinaisen Itämeren pohjoisosiin. Voimakkaiden suolavesipulssien jälkeen, kuten esimerkiksi 1960- ja 1970-luvuilla, lajia tavattiin huomattavasti yleisemmin. Nykyään havainnot ovat harvinaisia. Hiusmeduusa elää pelagiaalissa (ulappa, alue jossa ei kasva suurvesikasveja).
  • Lisääntyminen: Hiusmeduusa lisääntyy suvullisesti ja sen elinkaari käsittää 4 eri vaihetta: muna, toukka, polyyppi ja itse maneetti. Laji ei kuitenkaan lisäänny Itämerellä.
Muita lajeja samasta ryhmästä

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page