© Copyright: Kuvat:

Ville Karvinen, Essi Keskinen, Linda Jokinen, Jouko Lehmuskallio

. All rights reserved.

Järviruoko

Phragmites australis

  • Ylemmät taksonomiset tasot: Tracheobionta (Putkilokasvit) – Poales
  • Heimo: Poaceae (Heinäkasvit)
  • Koko: Meillä 1–3(–4) m
  • Ulkonäkö ja erityispiirteet: Järviruoko eli ryti on rannoilla kasvava, monivuotinen ruohovartinen kasvi. Se on ainoa Suomessa kasvava ruokolaji. Järviruo’on varsi on pysty ja tavallisesti 1–3 m korkea, hyvin ravinteisissa paikoissa jopa nelimetrinen. Lehdet ovat pitkiä ja 1,5–3 cm leveitä, vihreitä ja terävälaitaisia. Röyhy on tuuhea, miehen kämmenen kokoinen, aluksi ruskean violetti, mutta muuttuu myöhemmin ruskean ja harmaan kirjavaksi. Korsi on ontto, sileä ja monisolmuinen. Juurakko on haarova ja pitkä.
  • Levinneisyys ja elinympäristö: Järviruokoa esiintyy koko Itämeren alueella. Vesistöjen rehevöityminen on parantanut lajin elinmahdollisuuksia, ja se onkin paikoin täysin vallannut meren- ja järvenrannat. Laiduntamisen loppuminen on auttanut leviämistä, sillä karja syö mielellään sen lehtiä ja nuoria, meheviä varsia. Luonnon monimuotoisuuden kannalta järviruo’on hallitseva asema on ongelmallinen.
  • Lisääntyminen: Järviruoko lisääntyy sekä siemenistä että kasvullisesti juurakosta.

Ruovikot muodostavan tärkeän elinympäristön monelle lintulajille mm. pesintäpaikkana. Muuttoaikoina suurin osa selkärangattomia ravinnokseen käyttävistä linnuista ruokailee ruoikoissa, missä hyönteisten määrä on valtava. Muun muassa kirvat muodostavat erittäin suuren energiavaraston lintujen tankatessa syysmuuttoa varten. Nisäkkäistä hirvi, minkki, piisami ja supikoira viihtyvät ruoikossa.

Muita lajeja samasta ryhmästä

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page