Schoenoplectus maritimus Schoenoplectus lacustris Schoenoplectus tabernaemontani Schoenoplectus tabernaemontani
© Copyright: Kuvat:

Ville Karvinen, Erkki Nenonen, Jouko Lehmuskallio

Kaislat

Merikaisla, Järvikaisla, Sinikaisla

Schoenoplectus maritimus, Schoenoplectus lacustris, Schoenoplectus tabernaemontani

  • Merikaislan synonyymeja: Bolboschoenus maritimus, Scirpus maritimus
  • Ylemmät taksonomiset tasot: Tracheobionta (Putkilokasvit) – Poales
  • Heimo: Cyperaceae (Sarakasvit)
  • Koko: 0,4–1 m
  • Ulkonäkö ja erityispiirteet: Sarakasvien (Cyperaceae) heimoon kuuluvilla kaisloilla on mehevä, kolmikulmainen maavarsi ja litteät, leveät lehdet. Kaikilla kaislalajeilla on vaakasuora juurakko, jonka toisesta päästä kohoaa ilmaversoja ja rönsymäisiä tukijuurakoita. Lehdet lähtevät tyviosista ja varsi on yläosista lehdetön. Kaislalajit voidaan helpoiten erottaa toisistaan tutkimalla kukinnon rakenteita. Kukinnot sijaitsevat varren latvaosassa.
    Merikaislalla on pitkät, terävät lehdet ja kolmisärmäinen varsi, kun taas järvi- ja sinikaislalla on pyöreät ja huokoiset varret. Merikaislan kukinnon 2 tai 3 alinta tukilehteä ovat kukintoa paljon pitempiä. Kukinto koostuu ruskeista, mykerömäisesti ryhmittyneistä 5–12 tähkästä.
    Järvikaislan kukinnon alin tukilehti on varren jatkeen kaltainen, kukinnon pituinen tai pitempi. Kukinto koostuu 15–25 tähkästä, jotka ovat tav. 2–5 tähkän ryhmissä. Päähaarat ovat jopa 4 cm pituisia.
    Sinikaislan tunnistaa sinertävästä varrestaan. Sen kukinto koostuu 15–40 tähkästä, jotka ovat tav. 2–8 tähkän ryhminä. Tähkäsuomut ovat himmeitä ja tummanystyisiä. Päähaarat ovat enintään 3,5 cm pituisia.
  • Levinneisyys ja elinympäristö: Kaislat ovat pehmeillä pohjilla kasvavia, pääasiassa makean veden lajeja. Merikaisla karttaa täyssuolaista vettä, mutta sinikaislan tavoin se kuitenkin viihtyy kaikilla Itämeren rannikkoalueilla. Järvikaisla, joka on miltei yksinomaan makean veden laji, kasvaa vain Suomenlahden perukan ja Perämeren vähäsuolaisissa vesissä ja jokisuissa. Sini- ja merikaisla viihtyvät parhaiten matalassa vedessä, järvikaisla kasvaa myös syvemmässä vedessä jopa 2 metriin asti.
    Kaislat kasvavat usein samoilla paikoilla järviruo’on kanssa, jääden kuitenkin yleensä ruovikon reunamilla kilpailussa tappiolle.
Muita lajeja samasta ryhmästä

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page