© Copyright: Kuvat:

Visa Hietalahti

. All rights reserved.

Kaspianmassiainen

Hemimysis anomala

  • Synonyymeja: Kaspianhalkoisjalkainen, Punamysidi, Punamassiainen
  • Ylemmät taksonomiset tasot: Arthropoda (Niveljalkaiset) – Crustacea (Äyriäiset) – Malacostraca (Kuoriäyriäiset) – Mysida (Massiäyriäiset, synonyymi Halkoisjalkaiset)
  • Heimo: Mysidae
  • Koko: Aikuiset 7–12 mm, naaraat hieman kookkaampia kuin koiraat (jopa 16,5 mm).
  • Ulkonäkö ja erityispiirteet: Kaspianmassiainen on suhteellisen lyhyt ja paksu massiäyriäinen. Se on väriltään vaaleankellertävä tai läpikuultava, mutta pintaa koristavat usein kirkkaanpunaiset läikät (kromatoforit), joiden voimakkuutta se voi säätää ympäristön valoisuuden tai kasvillisuuden mukaan. Se voi myös häivyttää läikät näkyvistä muuttuen vaikeammin havaittavaksi. Nuorilta yksilöiltä nämä pigmenttiä sisältävät läikät puuttuvat lähes kokonaan. Kaspianmassiaisen selkäkilpi on lyhyt. Massiaislajien erottaminen toisistaan ei ole kovin helppoa ja lajin varmistamiseksi on syytä tutkia niiden pyrstön päättökilpeä (telson) sekä tuntosarvien tyvellä olevia levyjä. Kaspianmassiaisella päättökilven pää on suora (ei lovimainen kuten jäänne- ja merimassiaisella), mutta reunoilla on terävät piikit. Pään tuntosarvilevyjen ulkoreunassa ei ole sukasia ja tyviosaa peittävät karvat. Silmävarsi on lyhyt.
  • Ravinto: Kaspianmassiainen on kaikkiruokainen opportunisti, syöden pääasiassa eläinplanktonia, etenkin vesikirppuja, mutta myös hajoavaa eloperäistä ainesta ja kasviplanktonia. Kannibalismiakin on lajilla havaittu. Nuoret yksilöt syövät pääasiassa kasviplanktonia.
  • Levinneisyys ja elinympäristö: Kaspianmassiainen löydettiin ensimmäisen kerran Suomen vesiltä 1992. Laji on kotoisin Ponto-Kaspian alueelta ja sietää makeaa vettä. Itämereen se päätyi Viron ja Liettuan järviin tehtyjen istutusten kautta. Lajin levinneisyydestä Itämeressä on vain vähän tietoa. Yksilöitä on havaittu Helsingin edustalla sekä Hangon niemen ja Korppoon lähialueilla. Se viihtyy hyvin rantavyöhykkeessä 4–12 m syvyydessä, punalevä- ja sinisimpukkayhteisöjen yhteydessä. Maassamme havaittujen lisääntymiskykyisten naaraiden perusteella voidaan päätellä, että kaspianmassiainen on vakiintunut Suomenlahden rannikolla.
  • Lisääntyminen: Kaspianmassiainen lisääntyy keväällä ja kesällä ja saavuttaa sukukypsyyden 45 päivän ikäisenä. Elinkaari on noin 9 kuukautta. Jälkeläisten määrä riippuu naaraan koosta, vaihdellen välillä 6–70 yksilöä kohden.
  • Haitallisuusluokitus: Tarkkailtava tai paikallisesti haitallinen vieraslaji.
Muita lajeja samasta ryhmästä

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page