Ranunculus baudotii Ranunculus baudotii Ranunculus baudotii Ranunculus baudotii Ranunculus baudotii Ranunculus baudotii Ranunculus peltatus Ranunculus peltatus Ranunculus peltatus
© Copyright: Kuvat:

Jouko Lehmuskallio, Jouni Leinikki, Metsähallitus, Sanna Saari

. All rights reserved.

Merisätkin

Ranunculus baudotii

  • Synonyymi: R. peltatus ssp. baudotii

Järvisätkin

Ranunculus peltatus

  • Synonyymi: R. p. ssp. peltatus
  • Ylemmät taksonomiset tasot: Tracheobionta (Putkilokasvit) – Ranunculales
  • Heimo: Ranunculaceae (Leinikkikasvit)
  • Koko: Pisimmillään noin 4 m
  • Ulkonäkö ja erityispiirteet: Merisätkin on merivedessä kasvava vaaleankellertävä leinikkikasvi, jonka varsi on paksuhko ja 50–400 cm pitkä. Lajilla on kahdenlaisia lehtiä: pinnalla näkyviä kelluslehtiä sekä veden alla pysyviä uposlehtiä. Pitkäruotiset, 3-lapaiset kelluslehdet ovat säännöllisen niukkahampaiset ja melko harvinaisia, etenkin aallokkoisilla paikoilla. Uposlehdet ovat 2–8 cm leveitä, ohuthaaraisia, tillin lehtiä muistuttavia eivätkä mene täysin suppuun vedestä nostettaessa. Uposlehtien muoto riippuu kuitenkin paljon kasvupaikan aallokkoisuudesta. Väriltään uposlehdet ovat sinertäviä. Lajin vedenpäälliset osat tekevät varrellisen kukan, jossa on 0,6–1 cm pitkät valkoiset terälehdet. Kukkaperät ovat hedelmäasteella noin 10 cm.
  • Levinneisyys ja elinympäristö: Merisätkin kasvaa koko Itämeressä kohtalaisen aallokkoisilla ja voimakasvirtaisilla kovapohjaisilla rannoilla. Perämeren pohjois-osassa laji harvinaistuu ja sen tilalle tulee järvisätkin. Merisätkin selviää yllättävän hyvin siihen takertuvista irtonaisista rihmalevistä. Se sietää aallokossa heiluvan rakkolevän kuluttavaa vaikutusta ja kykenee hyvin kilpailemaan sen kanssa hyvistä kasvupaikoista. Suojaisissa lahdissa merisätkin ei kuitenkaan pärjää kilpailussa muille putkilokasveille.
  • Lisääntyminen: Merisätkin kukkii vedenpinnalla miltei kaikilla kasvupaikoillaan. Kukinnan ja pölytyksen jälkeen kukkaperät vaipuvat veden alle, missä hedelmäkodat kehittyvät. Kypsyttyään hedelmäkodat irtaantuvat ja ajautuvat virtojen mukana uusille kasvupaikoille. Lajin tyviosat ovat monivuotisia.

Useimmissa teoksissa (mm. Retkeilykasvio) merisätkin ja järvisätkin luokitellaan isosätkimen (Ranunculus peltatus) alalajeiksi, Ranunculus peltatus ssp. baudotii ja Ranunculus peltatus ssp. peltatus. Katso kukkakasviosion isosätkin.

Muita saman suvun lajeja
Muita lajeja samasta ryhmästä

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page