© Copyright: Kuvat:

Seija Hällfors

. All rights reserved.

Panssarilevät

Dinoflagellata

  • Synonyymi: Dinoflagellaatit
  • Ylemmät taksonomiset tasot: Chromalveolata – Alveolata (Alveolaatit)
  • Lajeja: Biecheleria baltica, Gymnodinium corollarium, Heterocapsa triquetra, Peridiniella catenata, Prorocentrum minimumi, Protoperidinium spp., Scrippsiella hangoei
  • Koko: Solukoko vaihtelee 0,002–0,2 mm.
  • Ulkonäkö ja erityispiirteet: Panssarilevät ovat pääasiassa yksittäisoluina eläviä yksisoluisia, kaksisiimaisia (uintisiima, flagella) leviä, jotka nykytiedon mukaan eivät kuulu kasvi- eivätkä eläinkuntaan. Panssarilevät muodostavat suuren osan valtamerien planktonista. Mereisiä lajeja tunnetaan noin 1700, makean veden noin 200. Itämeressä on noin 140–150 lajia. Panssarilevät ovat joko autotrofeja (yhteyttäviä), heterotrofeja (toisenvaraisia) tai miksotrofeja (molempia). Ryhmän lajeista suuri osa on miksotrofeja tai täysin heterotrofeja ja jotkut elävät symbioosissa tai endosymbioosissa merieläinten kanssa. Joillakin lajeilla soluseinä on monikerroksinen, usein vahvojen selluloosalaattojen peittämä panssari, mistä luokan nimi. Solujen muoto vaihtelee, mutta tyypillistä on panssarin kaksiosaisuus. Solua kiertää poikittainen siimauurre, joka jakaa solun ylä- ja alaosaan, sekä pitkittäinen siimauurre ainakin solun alaosassa.
  • Esiintyminen ja elinympäristö: Panssarileviä tavataan koko Itämeressä ympäri vuoden. Tietyt lajit esiintyvät merijään onteloissa ja avannoissa kukintatiheyksinä, ja vapaassa vedessä ne muodostavat suuren osan Itämeren ns. kevätkukinnasta. Panssarilevien osuus on viime vuosikymmeninä kasvanut etenkin rannikonläheisissä vesissä. Tyypillisiä kevätkukinnan lajeja ovat soluketjuja muodostava Peridiniella catenata -laji, ja valomikroskopiassa hankalasti määritettävä lajijoukko Scrippsiella hangoei, Biecheleria baltica, Gymnodinium corollarium. Kevätkukinnan jälkeen runsastuvat heterotrofiset lajit (Protoperidinium spp., Gymnodiniales spp.). Valtamerissä myrkyllisiä tai muuten haitallisia kukintoja muodostavista 70–80 lajista noin 25 esiintyy lähinnä lämpimän veden aikana, esimerkiksi kolme Dinophysis -suvun lajia. Tuulisina kesinä veden kumpuamisen yhteydessä voi Heterocapsa triquetra -laji värjätä veden etenkin saaristossa. Usein loppukesällä runsastuu vieraslaji Prorocentrum minimum, joka kolmessa vuosikymmenessä on levinnyt Tanskan salmista Suomenlahdelle ja Perämerelle saakka.

Panssarilevien haitallisten kukintojen yleistyttyä maailmanlaajuisesti on tämän leväryhmän tutkimukseen panostettu vahvasti. Panssarilevien taksonomia on muuttumassa suuresti geenisekvenssien käytön yleistyttyä luokittelussa. Esimerkiksi viime vuosikymmenen aikana on kuvattu satakunta uutta lajia.

Sanastoa

Symbioosi ja endosymbioosi
Symbioosi tarkoittaa kahden (tai useamman) eliölajin yhteiseloa, josta osapuolet hyötyvät tai ainakin yksi osapuoli hyötyy tuottamatta harmia muille yhteistyökumppaneille. Ihmisen tapauksessa hyvä esimerkki on ruuansulatuksemme, joka hoituu yhdessä bakteerien kanssa.
Myös endosymbioosi on usein välttämätön yhteistyön molemmille osapuolille, mutta ei aina. Endosymbioosissa symbiootti elää isäntäeliön soluissa tai kudoksissa. Hyvä esimerkki tällaisen yhteistyön evoluutiosta ovat kasvisolujen viherhiukkaset, jotka olivat aikoinaan yhteistyöhön osallistuvia syanobakteereja.

Autotrofia, heterotrofia
Autotrofia tarkoittaa omavaraisuutta siinä mielessä, että autotrofinen kasviplankton pystyy fotosynteesin (auringonvaloenergian) avulla yhteyttämään eli tuottamaan orgaanista ainetta epäorgaanisista aineista. Heterotroofiset (toisenvaraiset) eliöt (esim. ihmiset) ovat riippuvaisia valmiista orgaanisesta ravinnosta. Miksotrofia kuvaa eliöitä, jotka voivat vaihtaa energian hankintakeinoa olosuhteiden mukaan.

Seuraa meitä!


Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page