© Copyright: Kuvat:

Katriina Könönen, Samuel Panelius

. All rights reserved.

Putkikatka

Leptocheirus pilosus

  • Ylemmät taksonomiset tasot: Arthropoda (Niveljalkaiset) – Crustacea (Äyriäiset) – Amphipoda (Katkat)
  • Heimo: Lähteestä riippuen Aoridae tai Corophiidae
  • Koko: 5 mm
  • Ulkonäkö ja erityispiirteet: Putkikatka on sivuilta melko litistynyt, yleisväriltään vihertävän keltainen, kilpilevyissä ja leukaraajojen tyvissä on runsaasti vaaleanruskeita täpliä. Selän kaksi valkoista täplää ovat putkikatkan selvimmät tuntomerkit. Toinen täplistä on heti pään takana ja toinen keskellä selkää. Muilta osin selkä on melko tumma. Eturuumiin toisen leukaraajan etureunassa on silmiinpistävän pitkiä, lievästi taipuneita sukasia. Silmät ovat kohtalaisen isot, muodoltaan soikean pyöreät. Koiraan ensimmäiset leukaraajat ovat selvästi rotevammat kuin naaraalla. Takaruumiin viimeiset jaokkeet ovat lyhyet ja leveät.
  • Levinneisyys, elinympäristö ja ravinto: Putkikatkaa tavataan rantavyöhykkeessä alueella, joka ulottuu eteläiseltä Itämereltä Saaristomerelle ja Suomenlahdelle. Laji elää vesikasvillisuuden pinnalle rakentamassaan U:n muotoisessa liejuputkessa, jossa se suodattaa eläinplanktonia vedestä karvaisten raajojensa avulla.
  • Lisääntyminen: Putkikatka lisääntyy huhtikuun ja syyskuun välisenä aikana. Naaraan 10–20 munaa kehittyvät sikiöpussissa. Naaras vapauttaa heti kuoriutuneet jälkeläisensä ympäröivään putkeen. Nuoret jättävät emon putken vasta toisen kuorenvaihdon jälkeen, minkä jälkeen ne rakentavat heti oman putken. Putkikatkan hedelmöityksestä ja vuotuisista sukupolvista tiedetään vähän.
  • Samannäköisiä lajeja: hietakatka, tyrskykatka, valkokatka
Muita lajeja samasta ryhmästä

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page