© Copyright: Kuvat:

Jan-Erik Bruun, Katriina Könönen

. All rights reserved.

Raakkuäyriäiset

Ostracoda

  • Ylemmät taksonomiset tasot: Arthropoda (Niveljalkaiset) – Crustacea (Äyriäiset)
  • Koko: 1–2 mm
  • Ulkonäkö ja erityispiirteet: Raakkuäyriäisillä on simpukan kuorta muistuttava kaksiosainen suojakuori, jonka mukaan ne ovat saaneet nimensä – ”raakku” on jokihelmisimpukan kansankielinen nimitys. Kaksiosainen kuori on yläreunasta saranoitu ja koostuu kitiinistä. Jotkut lajit muodostavat kitiinikuoren päälle vielä kalkkikerroksen. Raakkuäyriäisillä on vähemmän raajoja kuin millään muulla äyriäisryhmällä, vain kolme paria. Kuorten välistä pilkistää lisäksi kaksi kehittynyttä tuntosarviparia, joiden avulla raakkuäyriäiset liikkuvat. Raakkuäyriäisillä on yksi nauplius-silmä keskellä päätä. lisäksi voi olla pistesilmäpari. Kuten muissakin pienikokoisissa äyriäisryhmissä, lajintunnistus vaatii hienorakenteiden tutkimista mikroskoopilla. Raakkuäyriäisiä tunnetaan pari tuhatta lajia, fossiiliaineistossa kymmeniä tuhansia.
  • Ravinto: Useimpien lajien ravintoa ovat bakteerit, levät ja hajoavat eloperäiset hiukkaset.
  • Levinneisyys ja elinympäristö: Raakkuäyriäisiä esiintyy koko Itämeren alueella. Ne elävät pääasiassa pohjamutaan kaivautuneina. Pohjoisen Itämeren alueella esiintyy yli 30 raakkuäyriäislajia.
  • Lisääntyminen: Monet raakkuäyriäiset lisääntyvät partenogeneettisesti eli hedelmöitymättömistä munasoluista, joissakin lajeissa esiintyy myös koiraita. Joillakin lajeilla naaraat pitävät munat kuoren välissä, jolloin poikaset syntyvät elävinä.

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page