© Copyright: Kuvat:

Sanna Saari

. All rights reserved.

Rakkoleväntupsu

Elachista fucicola

  • Ylemmät taksonomiset tasot: Phaeophyta (Ruskolevät) – Ectocarpales
  • Heimo: Lähteestä riippuen Elachistaceae tai Chordariaceae
  • Koko: 5–30 mm
  • Ulkonäkö ja erityispiirteet: Rakkoleväntupsu muodostaa nimensä mukaisesti tiuhoja tupsuja lähinnä rakkolevän (Fucus vesiculosus) pinnalle. Nuoret tupsut voivat olla kellanruskeita, noin 3 cm kokoisia, vanhojen leväyksilöiden tupsut tummanruskeita ja noin 1 cm mittaisia. Tunnusteltaessa rakkolevää rakkolevätupsun kohdalta voi erottaa pienen pyöreähkön sykkyrän. Tupsun yhdestä solujonosta koostuvat haarattomat rihmat kasvavat suoraan tästä pienestä rihmasykkyrästä, talvehtimismuodosta. Paljain silmin katsottaessa rakkoleväntupsun voi sekoittaa lettiruskolevään (Pilayella littoralis). Mikroskoopilla nähdään, että levän solut ovat 1–2 kertaa leveyttään pitempiä, sisältäen useita levymäisiä viherhiukkasia. Sykkyrän pintaa päällystää tyynymäinen solukko, mistä työntyy esiin sekä yksilokeroisia itiöpesäkkeitä kantavia haarovia rihmoja että yksisoluisia, haarautumattomia yhteyttämisrihmoja.
  • Levinneisyys ja elinympäristö: Rakkoleväntupsu on mereinen laji ja sitä voi tavata eteläiseltä Itämereltä Merenkurkkuun asti. Rakkoleväntupsu aloittaa kasvunsa jo alkukeväästä, mutta saavuttaa usein täydet mittansa vasta kilpailijansa, lettiruskolevän kasvun taantuessa keskikesällä. Tupsu häviää talveksi, mutta talvehtimisosa jää paikalleen rakkolevän pinnalle. Atlantilla rakkoleväntupsu kasvaa muidenkin monivuotisten levien pinnalla, Itämeressä sillä ei ole vaihtoehtoja.
  • Lisääntyminen: Yksivuotinen rakkoleväntupsu muodostaa itiöitä, joista kasvaa suvuttomia talvehtimisosia.
Muita lajeja samasta ryhmästä

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page