© Copyright: Kuvat:

Katriina Könönen

. All rights reserved.

Surviaissääsken toukka

Chironomidae

  • Ylemmät taksonomiset tasot: Anthropoda (Niveljalkaiset) – Insecta (Hyönteiset) – Diptera (Kaksisiipiset)
  • Heimo: Chironomidae
  • Koko: Alle 2 cm
  • Ulkonäkö ja erityispiirteet: Hyönteisiin kuuluvat surviaissääsket ja niiden toukat elävät tavallisesti makeissa vesissä, mutta useat lajit sietävät kuitenkin murtovettä. Lajeja on Suomen rannikkovesistä löydetty lähes 200. Surviaissääsken toukat ovat jaokkeellisia ja matomaisia, usein kaarelle taipuneita. Päässä niillä on yksi tuntosarvipari ja 1–2 pistesilmäparia. Päätä seuraavassa sekä viimeisessä jaokkeessa niillä on valejalkapari (pseudopodium), elin joka toimii liikunta- ja tartuntaelimenä. Monilla surviaissääsken lajeilla on veressä erytrokruoriinia, joka värjää koko toukan kirkkaan punaiseksi.
  • Levinneisyys, elinympäristö ja ravinto: Sääski munii veden pinnalle, josta munat vajoavat pohjaan. Nuoret toukat uivat vapaana vedessä, mutta vanhemmiten toukat kaivautuvat pohjaan ja koteloituvat siellä. Toukkia esiintyy pääasiassa matalilla pohjilla aina 10–15 metrin syvyyteen saakka koko Itämeren alueella. Toukat elävät usein rakentamissaan suojissa tai putkissa, syöden pieneläimiä tai eloperäistä jätettä. Surviaissääsket ovat yksi maailman laajimmalle levinneistä vesihyönteisryhmistä. Joidenkin lajien toukat pystyvät elämään hyvin vähähappisessa ympäristössä mekaanisen hengityksen ja veressä kiertävän hemoglobiinin ansiosta. Siksi ne voivat olla jopa valtalajeja vähähappisilla syvillä alueilla. Koska monet surviaissääskilajit eivät siedä saastunutta vettä, ne toimivat hyvinä veden tilan indikaattoreina.

Surviaissääskien toukista kehittyneet aikuisvaiheet lentävät suurissa parvissa merenrannoilla parittelutarkoituksissa etenkin keskikesällä. Ne eivät pistä ihmisiä. Toukat ovat monien kalojen tärkeää ravintoa. Niitä käytetään myös kalastuksessa syötteinä.

Sääskioppia

Surviaissääsket kuuluvat eläinkuntaan (kunta = Animalia), siinä niveljalkaisiin (pääjakso = Arthropoda), siinä hyönteisiin (luokka = Insecta), siinä kaksisiipisiin (lahko = Diptera) ja siinä sääskiin (alalahko = Nematocera). Surviaissääskiä (heimo Choronomidae) tunnetaan maailmanlaajuisesti yli 4000 lajia. Surviaissääsket ovat ‘kilttejä’, eivätkä pistä ihmistä.
Nematocera-alalahkoon kuuluvat surviaissääskien lisäksi mm. hyttyset (heimo = Culicidae), jonka lajeista osa on niitä meitä pistäviä, varsinkin Lapissa liian yleisesti tavattavia verenimijöitä (joita kutsutaan tavallisimmin sääskiksi tai itikoiksi). Hyttysten heimoon kuuluu 3 alaheimoa ja niihin 41 sukua. Suomessa hyttysiä tavataan noin 40 lajia.
Vaikka surviaisääsket kuuluvatkin niveljalkaisiin, niinden toukat on tässä tunnistuksessa sijoitettu pitkulaisen ulkomuotonsa johdosta matomaisiin.

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page