10 20 40 60 cm

mittakaava < 60 cm

         
© Copyright: Kuvat:

Gösta Sundman: Suomen Kalat (Kansalliskirjasto, The National Library of Finland), Lauri Urho, Petri Savola (Uudenmaan ympäristökeskus), Jouko Lehmuskallio

. All rights reserved.

Harjus

Thymallus thymallus

  • Heimo: Lohet – Salmonidae
  • Samannäköisiä lajeja: muikku, siika
  • Koko: Pohjois-Suomessa tavallisesti 30–40 cm, Keski-Suomessa ja etelämmässä jopa 40–50 cm ja n. 1 kg. Yli 60 cm pituiset ja yli 2 kg:n painoiset harvinaisia.
  • Ulkonäkö: Harjus muistuttaa sukkulamaiselta, virtaviivaiselta olemukseltaan siikaa. Komea harjamainen 17–24-ruotoinen selkäevä erottaa sen kuitenkin muista lohikaloista. Harjuksella on myös rasvaevä, kuten kaikilla heimonsa edustajilla. Kalan suu on melko pieni. Harjus tuoksuu miedosti timjamille, mistä sen latinankielinen nimi Thymallus tulee.
  • Väritys: Väri vaihtelee kotiveden mukaan. Kirkkaissa vesissä kala on vaalea ja harmahtavan hopeakylkinen, humuspitoisemmissa vesissä kyljet voivat olla ruskeat, vihertävät tai violettiin vivahtavat. Kyljissä ja selkäevässä on epäselviä tummia täpliä riveissä. Kutuaikaan koiraan värit muuttuvat koreammiksi ja selkäevien täplät punaisiksi.
  • Kutu: Kutee yleensä virtaavaan veteen. Perämereen ja järviin kutevat kannat hakeutuvat kutuaikaan matalille sorapohjille. Jotkut Perämeren ja järvien kannat nousevat jokiin kutemaan. Muista lohikaloista poiketen harjus kutee keväällä.
  • Ravinto: Pohjan hyönteistoukat ja muut pohjaeläimet sekä pinnan hyönteiset.
  • Levinneisyys ja elinympäristö: Perinteisesti harjusta on tavattu Lapin vesissä korkeimmalla sijaitsevia tunturijärviä lukuun ottamatta. Sitä on ollut myös Vuoksen vesistössä ja Perämeressä. Erityisesti laji suosii virtaavaa vettä ja hakeutuu järvissä ja meressäkin kivikkorannoille ja -matalikoille, missä vesi liikkuu. Nykyisin harjusta on kotoutettu Keski-Suomen ja Etelä-Suomenkin vesiin onnistuneesti, joten sitä voi tavata laikuittain aina Uuttamaata myöten.
  • Uhanalaisuus: Harjuksen merikannat luokitellaan Suomessa äärimmäisen uhanalaisiksi ja Etelä-Suomen sisävesikannat silmälläpidettäviksi.

Harjus on hyvänmakuisen lihansa takia arvostettu virtaavien vesien jalokala. Se on myös erityisesti perho-onkijoiden suosikki; se kun pienen suunsa takia tyytyy hyönteisravintoon vielä kookkaampanakin ja käy hanakasti perhoon. Nykyisin harjuksen perhostelua voi yrittää jopa mm. Kymijoessa ja Vantaassa, joihin on saatu aikaan lisääntyvä kanta. Toisaalta harjuksen alkuperäisiä kantoja uhkaa jokien rakentamisen lisäksi vesien pilaantuminen. Harjus vaatii varsin hapekasta vettä ja happamoitumistakin se kestää huonosti.

(Numero)Tietoa kalamiehille (ja -naisille)

Rauhoitusajat:
Meressä harjus on rauhoitettu vuoden ympäri, leveyspiirin 67°00 eteläpuolisissa sisävesissä 1.4.–31.5.

Alamitat:
Harjuksen alamitta sisävesissä on vähintään 35 cm, leveyspiirin 67°00 pohjoispuolella vähintään 30 cm.

Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tietoa kalastuksesta löydät osoitteesta: www.fishinginfinland.fi


Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page