10 20 40 60 cm

mittakaava > 60 cm

         
© Copyright: Kuvat:

Gösta Sundman: Suomen Kalat (Kansalliskirjasto, The National Library of Finland), Jouko Lehmuskallio, Petri Savola (Uudenmaan ympäristökeskus), Lauri Urho

. All rights reserved.

Hauki

Esox lucius

  • Heimo: Hauet – Esocidae
  • Koko: 40–120 cm, 0,5–15 kg, suurimmillaan lähes 20 kg (suurin Suomessa saatu hauki painoi 18,8 kg).
  • Ulkonäkö: Hauella on tehokkaan pedon ulkonäkö; krokotiilimaisesti pidentyneet leuat, terävät hampaat ja valtava kita. Samalla kohtaa pyrstössä olevat selkä- ja peräevä antavat nopeaa liikevoimaa. Voimakas ruumis on pään takaa selkä- ja peräevään saakka pitkä ja tasakorkuinen. Selkä on melko leveä.
  • Väritys: Kyljet ovat vihreät, vatsa vaalea ja selkä lähes musta. Kyljissä on runsaasti hailakankeltaisia täpliä, jotka joskus yhdistyvät raidoiksi. Hyvin tummissa, humuspitoisissa vesissä hauki saattaa olla väriltään tummempi.
  • Kutu: Hauki on varhaisimpia kutijoita keväällä. Heti jäiden lähdettyä hauet vaeltavat joukolla mataliin ruohikkoisiin lahtiin ja tulvaniityille kutemaan. Merialueella kutu tapahtuu hieman myöhemmin. Merestä hauet saattavat vaeltaa makeaan veteen kutemaan.
  • Ravinto: Hauki on aidosti petokala jo muutaman sentin pituisena poikasena. Tällöin se saattaa yrittää niellä liki itsensä kokoisia saaliita, mm. lajitovereitaan. Isompanakin hauki pystyy nielemään kookkaita saaliita, ja sen vatsasta voi löytyä kalojen lisäksi sammakoita, vesimyyriä ja vesilintujen poikasia.
  • Levinneisyys ja elinympäristö: Hauki on toiseksi yleisin kalamme ahvenen jälkeen ja sitä löytyy kaikkialta Suomesta niin sisävesistä – n. 80%:ssa järvistä – kuin merialueeltakin. Kutuajan ulkopuolella hauki on hyvin paikallinen kala, joka väijyy saalista samassa vakiopaikassaan montaakaan metriä liikkumatta. Ruohikkoiset matalat rannat ovat sen suosiossa, mutta niiden puutteessa monenmoiset muutkin rannat kelpaavat, merellä mm. kivikkorannat ja rakkolevävyöhyke. Soistuneiden metsälampien rannoilla hauki saattaa syöksähtää saaliin kimppuun rannan rahkasammalleton alta.

Hauki on nopeakasvuisimpia kalalajejamme. Se voi elää vanhaksi, jolloin kokoa voi kertyä huomattavastikin. Naarashauet kasvavat paljon koiraita kookkaammiksi. Monille heittokalastuksen harrastajille hauki on varmasti tuttu saalis. Hauki on Ahvenanmaan maakuntakala.

Syö tarpeeksi usein, mutta…

Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee syömään kalaa kaksi kertaa viikossa eri kalalajeja vaihdellen.
Mutta.
Vierasainealtistuksen (esim. dioksiini, PCB, elohopea) vähentämiseksi Evira (Elintarviketurvallisuusvirasto) on antanut muutamia poikkeuksia kalansyöntisuosituksiin: niiden mukaan Itämerestä pyydettyä lohta tai perkaamattomana yli 17 sentin mittaista silakkaa voi syödä vain 1-2 kertaa kuussa. Merestä tai järvestä pyydettyä haukea voi syödä 1-2 kertaa kuussa.

Seuraa meitä!

Tietoa kalastuksesta löydät osoitteesta: www.fishinginfinland.fi


Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page