10 20 40 60 cm

mittakaava > 60 cm

         
© Copyright: Kuvat:

New York State Department of Environmental Conservation, Jouko Lehmuskallio, Lauri Urho, Petri Savola (Uudenmaan ympäristökeskus)

. All rights reserved.

Kirjolohi

Oncorhynchus mykiss

  • Heimo: Lohet – Salmonidae
  • Samannäköisiä lajeja: lohi, taimen
  • Koko: 40–70 cm, 1–5 kg.
  • Ulkonäkö: Kirjolohi on lohta ja taimenta pienipäisempi ja sen kuono on näitä selvästi tylpempi. Ruumiin muoto on kirjolohella myös taimenta ja lohta korkeampi. Tyynenmeren loheksi kirjolohen peräevä on melko lyhyt, 8–12-ruotoinen. Pyrstöevä on selvästi lovellinen.
  • Väritys: Selässä, kyljissä ja päässä sekä selkä-, rasva- ja peräevässä on runsaasti mustaa pilkutusta. Yleisväri on selkäpuolella tumman harmaa, kyljissä hopeanhohtoinen ja vatsapuolella vaalea. Kyljissä on kiduskannesta pyrstöön ulottuva, rajoiltaan epäselvä roosanpunainen, hieman violettiin vivahtava raita.
  • Kutu: Kutee periaatteessa keväällä virtaavaan veteen sorapohjalle. Meillä laji ei tiettävästi säännöllisesti lisäänny, vaan kaikki kirjolohet luonnonvesissämme ovat istutettuja tai kasvatuksesta karanneita yksilöitä.
  • Ravinto: Hyönteistoukat, pintahyönteiset, äyriäiset ja kalat.
  • Levinneisyys ja elinympäristö: Kirjolohta istutetaan nykyisin lähinnä pyyntikokoisena paikka paikoin vapakalastajien iloksi. Kirjolohen kasvattajien altaista ja ”verkkokasseista” kaloja myös karkaa ympäristön vesiin. Tutuin kirjolohi lienee kaikille kuitenkin lähikaupan kalatiskiltä. Kirjolohi ei ole niin vaativainen veden laadun suhteen, kuin omat lohilajimme – siksi se onkin kalankasvattajien suosiossa – mutta happamuus kuitenkin estää lajin lisääntymisen.
  • Haitallisuusluokitus: Tarkkailtava ja paikallisesti haitallinen.

Kirjolohi on Suomen taloudellisesti arvokkain kala, mutta kuuluu ”tarkkailtava ja paikallisesti haitallinen” ryhmään. Tämä merkitsee nykyistä huolellisempaa seurantaa ja edellyttää puutteellisesti tunnettujen mutta mahdollisten haittavaikutusten tutkimusta. Mikäli kirjolohen lisääntyminen tulee Suomessa säännölliseksi, tai jos muu seuranta ja tutkimustiedot osoittavat jatkuvien istutusten vakavasti haittaavan erittäin uhanalaiseksi (napapiirin eteläpuolella) luokitellun taimenen menestymistä, on haitallisuusluokitus harkittava uudelleen.
Kirjolohta on taannoin yritetty kotiuttaa myös meidän luonnonvesiimme, mutta se on alkanut lisääntymään luontaisesti vain joidenkin Etelä-Suomen jokivesien latvoilla. Laji on Suomen tärkein ruokakalan viljelylaji, 2009 tuotannon arvo oli 37,9 miljoonaa euroa.
Otteet maa- ja metsätalousministeriön julkaisemasta kansallisesta vieraslajistrategiasta

Haital Lista

Maailmanlaajuisesti kirjolohi kuuluu IUCN:n (kansainvälinen luonnonsuojeluliitto) ylläpitämässä Global Invasive Species Database -listoissa planeettamme sadan haitallisimman vieraslajin joukkoon (johon kalalajeistamme kuuluu myös taimen ja karppi).

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tietoa kalastuksesta löydät osoitteesta: www.fishinginfinland.fi



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page