10 20 40 60 cm

mittakaava < 40 cm

         
© Copyright: Kuvat:

Gösta Sundman: Suomen Kalat (Kansalliskirjasto, The National Library of Finland), Lauri Urho, Petri Savola (Uudenmaan ympäristökeskus)

. All rights reserved.

Kivinilkka

Zoarces viviparus

  • Heimo: Kivinilkat – Zoarcidae
  • Samannäköisiä lajeja: elaska, made, neliviiksimade, teisti
  • Koko: 15–30 cm, harvoin 40 cm.
  • Ulkonäkö: Kivinilkka on pitkäruumiinen, pientä madetta muistuttava pohjakala. Sen nuolenkärkimäinen pyrstöevä ei erotu selvästi pitkän selkäevän ja peräevän muodostamasta eväreunuksesta. Tämä ominaisuus erottaa sen paitsi mateesta, myös kahdesta muusta Itämeren pitkäruumiisesta pohjakalasta, teististä ja elaskasta. Kivinilkan suu on hyvin leveä ja turpeahuulinen.
  • Väritys: Yläpinnoilla epäsäännöllistä tummanruskeaa kuviointia, vatsapuoli kellertävä. Rinta-, perä- ja pyrstöevässä punertavaa sävyä. Värit tulevat paritteluaikaan voimakkaammiksi. Kivinilkan tunnistaa viimeistään kalaa avatessaan, sillä se luut ovat vihreät. Väri voimistuu, kun kala kypsennetään.
  • Kutu: Kivinilkka ei kude muiden kalojen tapaan, vaan sillä on sisäinen hedelmöitys. Parittelu tapahtuu heinä–elokuussa, ja naaras synnyttää varsin pitkälle kehittyneet, 4–6 cm pituiset poikaset talvella. (Kivinilkka on ainoa kalalajimme, joka synnyttää eläviä poikasia.)
  • Ravinto: Katkat, siirat ym. pohjaeläimet sekä kalojen mäti ja pienet kalat.
  • Levinneisyys ja elinympäristö: Kivinilkka esiintyy kaikilla merialueillamme, Perämerellä ja Suomenlahden itäosissa kuitenkin harvalukuisena. Se elää melko matalilla pohjilla, yleensä alle 15 metrissä. Vanhemmiten kivinilkka saattaa muuttaa syvemmällekin. Tavallisesti se piilottelee kivien välissä tai rakkolevän seassa.

Kivinilkka on varsinkin talvipilkkijöiden tavallinen saalis merenrannikoillamme. Se on hyvää syötävää, vaikkei sitä meillä oikein osata käyttää.

Seuraa meitä!

Tietoa kalastuksesta löydät osoitteesta: www.fishinginfinland.fi


Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page