10 20 40 60 cm

mittakaava > 60 cm

         
Kuvat:

Gösta Sundman: Suomen Kalat (Kansalliskirjasto, The National Library of Finland), Lauri Urho

Lohi

Salmo salar (L.)

  • Nimi myös: Itämeren lohi, Meriolohi, Järvilohi, Villilohi
  • Heimo: Lohet – Salmonidae
  • Samannäköisiä lajeja: hopealohi, kirjolohi, koiralohi, kyttyrälohi, taimen
  • Koko: 60–110 cm, 2–12 kg, kookkaimmillaan lähes 30 kg. (Painavin Suomessa saatu lohi painoi 27,4 kg, pisin – Tenojoelta saatu – oli 132 cm, sitä ei punnittu.)
  • Ulkonäkö: Virtaviivainen lohikala. Peräevässä on korkeintaan 12 ruotoa, mikä erottaa sen Tyynenmeren lohista. Lohi ja taimenen merimuoto samoin kuin järvilohi ja -taimen ovat hyvin samannäköiset. Lohen pyrstönvarsi on hoikempi. Sanotaan, että lohta voi roikottaa pyrstönvarresta pitäen, taimenta ei. Lohen pyrstöevän lovi on yleensä selvempi kuin taimenella, jonka pyrstöevän takareuna on lähes suora. Kutuasuisilla lohilla ja taimenilla tämä ero kuitenkin voi hävitä. Lohen yläleuka ulottuu vain silmän takareunan tasalle, taimenella se menee silmän takareunan taa. Lohen kitalaen vannasluussa hampaat ovat yhdessä suorassa rivissä. Kutemaan nousevalle koiraalle kasvaa koukkuleuka.
    Lohen isosilmäinen jokipoikanen ei paljoakaan muistuta aikuista lohta. Samannäköisestä taimenen jokipoikasesta sen erottaa pitkän teräväkärkisen rintaevän perusteella. Lohen jokipoikasen yläleuka ulottuu vain silmäterän kohdalle, taimenen jokipoikasella se ulottuu silmän taa.
  • Väritys: Syönnösvaiheessa kyljet ovat hopeaiset ja selkä vihreähkö tai sinertävä ja tummuudeltaan vaihteleva. X:n muotoisia mustia pilkkuja on enimmäkseen kylkiviivan yläpuolella. Kiduskannessa ja kylkiviivan alapuolella pilkkuja on vähän, eikä evissä lainkaan. Kutemaan nousevan lohen väri muuttuu tummaksi, ruskehtavan ja pronssin sävyiseksi. Täpliä tulee lisää ja osa niistä on punaisia. Järvilohinaaras tummuu aivan ”noetun” näköiseksi.
    Lohen jokipoikasen kyljessä on yleensä 8–10 selkeää, kookasta soikeaa poikaslaikkua ja vähän pieniä punaisia renkaattomia pilkkuja. Rasvaevä on harmaanmusta.
  • Kutu: Nousee kotijokeensa kutemaan niin merestä kuin järvistäkin. Kutunousu alkaa jo keväällä jatkuen kesään. Loppukesän lohet viettävät joessa ja kutevat vasta syys–marraskuussa. Kutu tapahtuu 0,5–3 metrin syvyydessä ja voi kestää parikin viikkoa. Suurin osa lohista kuolee kudun rasituksiin. Vain 3–6% selviää takaisin mereen ja toiselle kudulle ja vain muutama promille kutee vielä kolmannenkin kerran. Nykyisistä lohistamme valtaosa on istutettuja eivätkä ne pääse jokien rakentamisen takia kutemaan, vaikka vaeltavatkin istutusjokensa suulle.
  • Ravinto: Jokipoikanen syö planktonia ja pieniä pohjaeläimiä, meressä elävä lohi lähinnä silakkaa ja kilohailia.
  • Levinneisyys ja elinympäristö: Lohta on koko Itämeren alueella ja jokisuissa istutusten tuloksena. Luonnossa lisääntyviä lohia nousee nykyisin Suomen alueella Itämerestä enää Tornio- ja Simojokeen. Kaikkiaan Itämeren alueella on 33 lohijokea. Jäämerestä lohta nousee Teno- ja Näätämöjokeen. Järvilohta on meillä luonnostaan Vuoksen vesistössä, joskin kanta sielläkin on nykyisin istutusten varassa jokien rakentamisen takia. Järvilohta on istutettu myös ainakin Inarinjärveen.
  • Uhanalaisuus: Lohi luokitellaan Suomessa uhanalaiseksi kalalajiksi: järvilohi äärimmäisen uhanalaiseksi ja Itä- sekä Jäämeren lohikannat vaarantuneiksi.

Järvilohi on Etelä- ja Pohjois-Karjalan maakuntakala ja lohi Lapin maakuntakala.

Kasvatettu Norjan lohi on nykyisin Suomen eniten myyty kala, vuosikulutuksen ollessa 4,3 kg/hlö (villilohen 50 g/hlö).

(Numero)Tietoa kalamiehille (ja -naisille)

Lohen (meri- ja järvi-) rauhoitusaika virtapaikoissa (joet, purot, kosket) on 1.9.–30.11. Uistin/onkivapa -yhdistelmää käytettäessa rauhoitettu aika on lyhyempi, 11.9.–15.11. Näätämöjoessa rauhoitusaika on 1.9.–31.5. Ulkopaikkakuntalaisilta lohen kalastus on kielletty Tenojoesta 21.8.–31.5. ja kesällä (1.6.–20.8.) joka sunnuntai-illasta klo 19 maanantai-iltaan klo 19. Torniojoesta lohen kalastus on kielletty kaikilta 1.9.–31.5. ja kesällä (1.6.–31.8.) joka sunnuntai-illasta maanatai-iltaan. Simojoessa lohi on rauhoitettu vapakalastukselta 11.9.–15.11. sekä 15.6.–31.12. välisenä aikana joka sunnuntai-illasta klo 18 maanantai-iltaan klo 18.

Merilohen kalastusasetuksen mukainen alamitta on Perämeren eteläpuolella 60 cm, Perämerellä sekä Tornion- että Simojoessa 50 cm, Näätämöjoessa 30 cm. Tenojoessa saa kalastaa 25 cm:n pituisia lohia. Järvilohen alamitta on 40 cm.
Tornion- ja Simojoessa saaliskiintiön maksimi on 1 lohi vuorokaudessa kalastajaa kohden.

Eväät suvun jatkamiseen

Vuodesta 2012 Pielisen ja myöhemmin tulevaisuudessa myös Saimaan järvilohet jaetaan kahteen luokkaan: suvunjatkajiin ja saaliskaloihin. Suvunjatkajat erottaa saaliskaloista rasvaevänsä ansiosta. Saaliskaloilta rasvaevä leikataan pois ennen niiden järveen istutusta. Jos kalastaja saa saaliikseen rasvaevällisen järvilohen, pitää hänen vapauttaa se mahdollisimman vähin vaurioin järveen sukua jatkamaan.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja
Lataa NatureGate-sovellus iPhonelle Lataa NatureGate-sovellus Androidille

Tietoa kalastuksesta löydät osoitteesta: www.fishinginfinland.fi


Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page