10 20 40 60 cm

mittakaava < 20 cm

         
© Copyright: Kuvat:

Peter van der Sluijs CC-BY-3.0, via Wikimedia Commons, Lauri Urho

. All rights reserved.

Mustatäplätokko

Neogobius melanostomus

  • Tieteellinen synonyymi: Apollonia melanostomus
  • Nimi aiemmin: Mustakitatokko
  • Heimo: Tokot – Gobiidae
  • Samannäköisiä lajeja: hietatokko, liejutokko, mustatokko, seitsenruototokko
  • Koko: 10–20 cm, kookkaimmillaan 25 cm.
  • Ulkonäkö: Mustatäplätokolla on useimpien muiden tokkojen tapaan yhteen kasvaneet vatsaevät ja ensimmäisessä selkäevässään 5–7, tavallisesti 6 pehmeähköä piikkiruotoa. Pitkässä taemmassa selkäevässä ruotoja on 14–17 ja peräevässä 12–15. Ruumis on hieman muita tokkojamme korkeampi ja tanakampi, kuono tylpempi ja silmä suhteessa pienempi. Suomut ovat melko pieniä. Niitä on kylkiviivalla 49–58. Etummainen selkäevä on selvästi matalampi, kuin samannäköisellä mustatokolla. Mustatäplätokko kasvaa muita tokkojamme selvästi kookkaammaksi.
  • Väritys: Pohjaväri on harmahtava ja kuviointi mustia ja ruskeita läiskiä. Etummaisen selkäevän takaosassa on musta täplä. Kutuasuinen koiras muuttuu lähes mustaksi.
  • Kutu: Koiraat vaeltavat keväällä matalaan veteen valtaamaan kutureviiriä, jolle houkuttelevat naaraita kutemaan ja jonne jäävät vahtimaan kehittyviä munia. Kutuaika kestää syksyyn asti. Meillä mustatäplätokko on niin uusi laji, ettei sen kudusta vesillämme ole tarkempia tietoja.
  • Ravinto: Pienet pohjaeläimet, mm. simpukat.
  • Levinneisyys ja elinympäristö: Mustatäplätokko on alkujaan Mustanmeren ja Kaspianmeren laji, joka on levinnyt Itämereen luultavasti laivojen painolastivesien mukana. Suomessa lajia tavattiin ensi kertaa Saaristomerellä vuonna 2005 ja havaintoja on saatu muutaman kerran sen jälkeen, mm. Katajanokan edustalta Helsingistä 2009.
  • Haitallisuusluokitus: Haitallinen vieraslaji.
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tietoa kalastuksesta löydät osoitteesta: www.fishinginfinland.fi


Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page