10 20 40 60 cm

mittakaava > 60 cm

         
© Copyright: Kuvat:

Gösta Sundman: Suomen Kalat (Kansalliskirjasto, The National Library of Finland), Lauri Urho, Jouko Lehmuskallio, Petri Savola (Uudenmaan ympäristökeskus)

. All rights reserved.

Nieriä

Salvelinus alpinus

  • Nimi myös: Rautu
  • Heimo: Lohet – Salmonidae
  • Samannäköisiä lajeja: harmaanieriä, puronieriä
  • Koko: Tavallisesti 30–75 cm, 0,3–1,5 kg, mutta kookkaampiakin yksilöitä saadaan säännöllisesti. Pienikasvuisimpien kantojen yksilöt toisaalta ovat tavallisesti vain 10–20 cm.
  • Ulkonäkö: Nieriä on monien lohien heimon lajien tapaan erittäin muunteleva laji. Meillä on perinteisesti eroteltu omiksi ryhmikseen nopeakasvuinen ”isonieriä” ja pieneksi jäävä ”pikkunieriä”. Nieriän runsashampainen suu on suuri ulottuen selvästi silmän takareunan taakse. Suomut ovat hyvin pieniä ja niitä mahtuu kylkiviivalle 123–152 kappaletta.
  • Väritys: Väritys erottaa nieriän selkeästi lohesta ja taimenesta. Nieriän väritys tosin vaihtelee paljon vesistöstä toiseen. Selkä on tumma ja kyljetkin yleensä tummahkon ruskeat tai vihreät. Melko vaaleakylkisiäkin nieriöitä on. Vatsapuolen väri vaihtelee punertavasta kellertävään ja aivan valkoiseen. Kutuaikana vatsa tulee voimakkaan punaiseksi ja Lapin purojen ja tunturijärvien pikkunieriät ovat punavatsaisia aina. Kyljissä on vaihteleva määrä pilkkuja, jotka ovat taustaansa vaaleampia. Pilkkujen väri vaihtelee punaisesta kellertävään. Vatsapuolen tummien evien etureuna on valkoinen, selkä- ja peräevät ovat tummat ja pilkuttomat.
  • Kutu: Kutee myöhään syksyllä vähän ennen järvien jäätymistä kivikko- ja sorapohjille 3–5 metrin syvyyteen, joskus paljon syvemmällekin. Pikkunieriät voivat nousta puroihin kutemaan ja kutu tapahtuu tällöin hyvin matalassa vedessä. Jäämerestä vaeltaa nieriöitä kutemaan Tenojoen kylmävetisiin sivuhaaroihin.
  • Ravinto: Pienikasvuiset nieriät syövät koko ikänsä planktonia sekä pieniä pohjaeläimiä ja hyönteistoukkia. Nopeakasvuiset nieriät ryhtyvät kookkaampina pedoiksi syöden ulapan pikkukalaa kuten siikaa, kuoretta ja muikkua.
  • Levinneisyys ja elinympäristö: Nieriä on arktisin kalalajimme ja sitä on yleisesti Lapin tunturijärvissä ja puroissa. Näissä tavattava nieriä on yleensä pieneksi jäävää tyyppiä. Lapin isommissa järvissä on myös kookkaammaksi kasvavia nieriän kantoja. Isonieriää on harvalukuisena myös Vuoksen vesistössä, ainakin Saimaan Pyhäselässä, Orivedessä, Puruvedessä, Yövedessä ja Kuolimossa.
  • Uhanalaisuus: Nieriän Saimaan kanta on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi (Lapin kannat elinvoimaisiksi). Itämeressä nieriää ei ole. Kaupassa myytävät saimaannieriät ovat kasvatettuja.

(Numero)Tietoa kalamiehille (ja -naisille)

Rauhoitusaika:
Nieriä on rauhoitettu kokonaan Kuolimossa ja Saimaassa Puumalansalmen ja Vuoksenniskan välisellä alueella,
muualla Vuoksen vesistössä 1.9.–30.11.
Alamitta:
Nieriän kalastusasetuksen mukainen alamitta Vuoksen vesistössä on 60 cm, Inarinjärvessä 45 cm.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tietoa kalastuksesta löydät osoitteesta: www.fishinginfinland.fi



Ilmaistapahtumamme villiyrteistä keskustakirjasto Oodissa - varaa paikkasi Helmetin sivuilta
Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page