10 20 40 60 cm

mittakaava < 20 cm

         
© Copyright: Kuvat:

Gösta Sundman: Suomen Kalat (Kansalliskirjasto, The National Library of Finland), Lauri Urho

. All rights reserved.

Salakka

Alburnus alburnus

  • Heimo: Särkikalat – Cyprinidae
  • Samannäköisiä lajeja: allikkosalakka, muikku, seipi
  • Koko: 9–15 cm.
  • Ulkonäkö: Salakka on särkikaloista solakoimpia ja virtaviivaisimpia. Vain seipi on hieman samannäköinen. Seipistä salakan erottaa kuitenkin pitemmän, 17–22 ruotoisen peräevän sekä yläleukaa pidemmän alaleuan ja ylöspäin suuntautuneen suun perusteella. Harvinaisesta tulokaslajista, allikkosalakasta, salakan erottaa niin ikään pidemmän peräevän perusteella. Allikosalakan peräevässä on vain 11–14 ruotoa. Muikkuun ja pieneen siikaankin salakan voi ehkä sekoittaa, mutta näillä on tietenkin lohikaloille ominainen rasvaevä, joka salakalta puuttuu. Salakan vatsaevätkin ovat reilusti selkäevän etureunan etupuolella. Suomut ovat melko suuret ja helposti irtoavat.
  • Väritys: Hyvin vaalea ja kyljiltä kirkkaan hopeanhohtoinen. Evät ovat lähes värittömät tai kookkaammilla yksilöillä harmahtavat. Niihin voi kutuaikaan tulla hienoinen oranssi vivahde. Salakalla ei ole kyljessään samanlaista tummaa pitkittäisjuovaa kuin allikkosalakalla.
  • Kutu: Kutee useassa erässä toukokuun lopulta aina heinäkuun alkuun asti. Salakat tulevat tällöin suurina parvina aivan matalaan veteen sorapohjille. Silloin koko rantavesi aivan kuin kiehuu ja salakat hypähtelevät tavan takaa ilmaan koko parven voimalla. Tiirat ja lokit, samoin kuin ahvenet ja muutkin petokalat tulevat myös napsimaan salakkamassoista osansa.
  • Ravinto: Plankton ja pintahyönteiset .
  • Levinneisyys ja elinympäristö: Salakka on yleinen sisävesissä Sodankylän korkeudelle asti. Kitkajoen vesistöstä Kuusamossa se kuitenkin puuttuu. Se on tavallinen myös kaikilla merenrannikoillamme. Salakka on pintaveden parvikala, joka viihtyy isommissa järvissä ja hitaammin virtaavissa jokivesissäkin. Se ei ole kovin vaativainen veden laadun suhteen. Salakka sietää rehevöitymistäkin ja saattaa jopa hyötyä siitä. Hapentarve sillä on kuitenkin suurempi kuin esim. särjellä, minkä vuoksi se ei kuitenkaan kaikkein rehevöityneimmissä järvissä menesty.

Salakka on kesäiseen aikaan eräs helpoimmin nähtäviä kalojamme. Se ui usein pinnassa päivälläkin ja salakoiden näkee usein hyppivän milloin hyönteisiä tavoittamaan milloin ”ajolla” olevia ahvenia paetakseen.

Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tietoa kalastuksesta löydät osoitteesta: www.fishinginfinland.fi


Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page