10 20 40 60 cm

mittakaava < 40 cm

         
© Copyright: Kuvat:

Gösta Sundman: Suomen Kalat (Kansalliskirjasto, The National Library of Finland), Jouko Lehmuskallio, Lauri Urho, Petri Savola (Uudenmaan ympäristökeskus)

. All rights reserved.

Särki

Rutilus rutilus

  • Heimo: Särkikalat – Cyprinidae
  • Samannäköisiä lajeja: seipi, sorva, säyne, toutain, turpa
  • Koko: 10–25 cm, kookkaimmillaan 30–35 cm ja 300–500 g.
  • Ulkonäkö: Särjen ruumiin muoto vaihtelee jonkin verran ravitsemustilanteen mukaan. Kookkaat, hyvin syöneet särjet ovat melko korkearuumiisia, kun taas pienemmät ja nälkiintyneemmät voivat olla melko matalia sukkuloita. Yleensä särki on kuitenkin korkearuumiisempi kuin seipi ja salakka mutta matalampi kuin sorva. Särjellä on melko suuret suomut. Niitä mahtuu kylkiviivalle 42–45. Sorvan suomut ovat hieman isommat (kylkiviivalla 40–43) ja turvan hieman pienemmät (kylkiviivalla 44–46). Seipin, säyneen ja toutaimen suomut ovat selvästi pienemmät.
  • Väritys: Perusväritys on vaalea. Kyljet ovat hopeanhohtoiset, hieman sinertävät. Särki ei kookkaampanakaan muutu kellertäväksi ja kullanhohtoiseksi kuten sorva ja säyne. Särjen silmä on tavallisesti punainen. Tuntomerkki ei kuitenkaan aina päde, sillä merialueen ja erityisen rehevien vesien särjillä silmä on joskus vaalea. Yleensä silmä on punaisempi kuin sorvan oranssi silmä. Sorvalla taas pyrstöevä on räikeämmän punainen kuin särjellä, jolla silläkin on pyrstössä punaista sävyä. Vatsa- ja peräevien punaisuudessakin särki häviää hieman sorvalle.
  • Kutu: Kutee toukokuussa koivunlehtien puhkeamisen aikaan matalilla ruohikkoisilla rannoilla. Kivikkoisemmatkin rannat kelpaavat paremman puutteessa särjelle, jonka matalassa tapahtuvat kutupuuhat ovat usein aika äänekäs ja näkyvä tapahtuma.
  • Ravinto: Pohjaeläimet ja kasvisravinto.
  • Levinneisyys ja elinympäristö: Särki on ahvenen ja hauen jälkeen maamme kolmanneksi yleisin kalalaji ja se on myös usein hyvin runsaslukuinen siellä missä esiintyy. Särkeä tavataan kaikissa rannikkovesissämme ja koko maan sisävesissä pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Särki tulee toimeen monenlaisissa vesissä. Hapanta vettä se kuitenkin sietää huonosti, ja tämän vuoksi sitä ei aivan kaikissa vesissä ole. Rehevöityminen suosii särkeä ja laji on runsastunut entisestään vesien ravinnekuormituksen kasvaessa.
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tietoa kalastuksesta löydät osoitteesta: www.fishinginfinland.fi


Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page