10 20 40 60 cm

mittakaava < 60 cm

         
© Copyright: Kuvat:

Gösta Sundman: Suomen Kalat (Kansalliskirjasto, The National Library of Finland), Lauri Urho, Jouko Lehmuskallio

. All rights reserved.

Siika

Coregonus lavaretus

  • Heimo: Lohet – Salmonidae
  • Samannäköisiä lajeja: muikku, peledsiika
  • Koko: 15–55 cm, yli 2 kg:n painoiset harvinaisia. Siian koko vaihtelee hyvin paljon kannasta riippuen. (Suurin Suomessa saatu siika painoi 7,08 kg.)
  • Ulkonäkö: Siika on kalalajeistamme monimuotoisin ja sitä on jaettu vuosien saatossa lajeihin, alalajeihin, rotuihin ja tyyppeihin milloin milläkin perusteilla. Ensimmäisen kiduskaaren siivilähampaiden lukumäärä lienee käytetyin erotteluperuste. Viime aikojen uusin menetelmin tehdyt geneettiset tutkimukset eivät ole tukeneet siian jakamista eri lajeihin. Yhteistä siioille on kuitenkin sukkulamainen, virtaviivainen ruumis, lohien heimolle ominainen rasvaevä ja alaleukaa pidempi yläleuka. Suun yläpuolelle jää lyhyt, virtaviivainen kuono. Viimemainittu seikka erottaa siian saman näköisistä muikusta ja peledsiiasta. Muikulla alaleuka on pidempi ja peledsiialla leuat ovat yhtä pitkät. Eniten siian tyypillisestä ulkonäöstä poikkeavat jotkin Lapin järvien kääpiökasvuiset muodot, jotka eivät kasva paljon 20 cm pidemmiksi. Tämä mm. rääpykseksi kutsuttu siikatyyppi on isopäinen ja suurisilmäinen ja väriltäänkin muista siioista poikkeava. Etelä-Suomen reittivesien planktonia syövät siiat, samoin kuin merialueen jokiin kutemaan vaeltavat siikakannat ovat nopeakasvuisempia ja ne erottaa samannäköisestä muikusta jo koon perusteella.
  • Väritys: Selästä tumman sinivihreä tai ruskehtava, hopeakylkinen ja valkeavatsainen kala. Evät ovat tummanharmaat. Lapin järvien pienikasvuinen rääpys saattaa olla väriltään ruskehtava.
  • Kutu: Siiat kutevat syksyllä syyskuusta marraskuuhun veden lämpötilasta ja siikakannasta riippuen. Saman vesistön eri siikakannat voivat kutea eri aikaan. Sekä järvessä että meressä on sekä jokiin kutemaan vaeltavia että mereen tai järveen kutevia siikakantoja.
  • Ravinto: Kannasta riippuen pääravintokohteena ovat pohjaeläimet tai plankton, kookkaampana myös pintahyönteiset ja kalanpoikaset.
  • Levinneisyys ja elinympäristö: Siikoja esiintyy sisävesissä koko maassa ja kaikilla merialueillamme. Yleisesti ottaen siiat suosivat viileitä ja hapekkaita, puhtaita vesiä.
  • Uhanalaisuus: Suomen siikamuodoista vaellussiika luokitellaan erittäin uhanalaiseksi, plankton- sekä karisiikakannat vaarantuneiksi ja järvisiikakannat silmälläpidettäviksi. Siika on rauhoitettu mereen laskevassa joessa ja purossa 1.9.–30.11.

Siika on Pohjanmaan maakuntakala.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tietoa kalastuksesta löydät osoitteesta: www.fishinginfinland.fi



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page