10 20 40 60 cm

mittakaava > 60 cm

         
© Copyright: Kuvat:

NOAA (National Oceanic and Atmospheric Administration), Jouko Lehmuskallio

. All rights reserved.

Tähtisampi

Acipenser stellatus

  • Heimo: Sammet – Acipenseridae
  • Samannäköisiä lajeja: venäjänsampi
  • Koko: 50–100 cm, kookkaimmillaan lähes 200 cm ja 10–20 kg.
  • Ulkonäkö: Tähtisampi on sammeksi varsin hoikkaruumiinen. Sen silmiinpistävin ominaisuus on pitkä kapea ja varsin suora kuono. Kuonon alla rivissä olevat neljä viiksisäiettä ovat lähempänä suuta kuin kuonon kärkeä. Kyljessä rivissä on 30–40 pienehköä luukilpeä. Näiden ominaisuuksien avulla lajin erottaa toisesta merialueillamme viime vuosina esiintyneestä sampilajista, venäjänsammesta.
  • Väritys: Selkäpuoli on tumma, harmahtavan vihreä tai ruskea. Vatsapuoli on vaalea. Luukilpirivit ovat vaaleita.
  • Kutu: Nousee jokiin kutemaan. Venäjällä kutuaika on toukokuusta heinäkuuhun. Suomessa tähtisampi ei tiettävästi lisäänny luonnossa.
  • Ravinto: Pohjaeläimet ja kalat.
  • Levinneisyys ja elinympäristö: Tähtisampi on luonnonvarainen Mustassameressä, Kaspianmeressä ja Asovanmeressä sekä niihin laskevissa joissa. Venäläiset ovat kokeilleet lajin istuttamista Suomenlahteen. Tähtisampia on ehkä karannut myös viljelylaitoksista. 50–60 cm pituisia tähtisampia on saatu 1990-luvun lopulta lähtien useita yksilöitä etelä- ja lounaisrannikoltamme. Tähtisampi viettää päivät pohjalla, mutta nousee yöllä väliveteen saalistamaan.

Luonnonvaraista sampea (Acipenser sturio) ei ole Suomen rannikolta saatu 1930-luvun jälkeen. Todennäköisimmät sampilajit, joita saattaa merialueillamme tätänykyä tavata, ovat tähtisampi ja venäjänsampi. Voi olla, että nekin häviävät, kun istutetut kalat ja laitoskarkulaiset aikanaan kuolevat. Sammet ovat kuitenkin pitkäikäisiä, joten häviäminen ottaa aikansa.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon lajeja

Seuraa meitä!

Tietoa kalastuksesta löydät osoitteesta: www.fishinginfinland.fi


Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page