Peltopellava, L. usitatissimum Peltopellava, L. usitatissimum Peltopellava, L. usitatissimum Peltopellava, L. usitatissimum Peltopellava, L. usitatissimum

© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Ahopellava

Linum catharticum

  • Heimo: Pellavakasvit – Linaceae
  • Kasvumuoto: Yksi- tai kaksivuotinen ruoho.
  • Korkeus: 5–25 cm. Varsi melko hento, kalju, liereä. Nuput nuokkuvia.
  • Kukka: Säteittäinen, halkaisijaltaan yleensä korkeintaan 1 cm. Valkoisia, erillisiä, 4–5 mm pitkiä, puikeita, ehytkärkisiä terälehtiä 5. Terälehtien tyvellä kellertävä täplä. Erillisiä tasasoukkia, noin 3 mm pitkiä, laidoilta karvaisia verholehtiä 5. Heteitä 5. Emiö 5-vartaloinen. Kukinto monikukkainen viuhko.
  • Lehdet: Vastakkain, suikeita–kapean vastapuikeita, 1-suonisia, ruodittomia, noin 1 cm pituisia, ehytlaitaisia (tarkkaan katsoen hienosahaisia).
  • Hedelmä: Pallomainen, 2–3 mm pitkä 4-lokeroinen kota, kussakin lokerossa 2 siementä.
  • Kasvupaikka: Lehto- ja merenrantaniityt, kuivat laidunkedot, kalliot. Kalkinsuosija.
  • Kukinta: Kesä–elokuu.

Pellavaa on viljelty jo ainakin 5000 vuotta kuitu- ja myös öljykasvina. Maailmanlaajuisesti pellavakasvien heimossa on 16 sukua ja niissä alle 200 lajia. Pohjoismaissa luvut ovat 2 ja 4. Heimon suvuista tunnetuin ja suurin on Linum ja lajeista tunnetuin hyötykasvina käytetty kuitupellava. Sen sukulaislaji, ahopellava on yksi- tai kaksivuotinen. Yksivuotiset yksilöt ovat yleensä haarattomia, kun kaksivuotiset puolestaan kehittävät toisena vuotenaan useampihaaraisen kukkaversoston. Toisen vuotensa ahopellava saavuttaa talvehtivan lehtiruusukkeensa avulla. Ahopellava kasvaa lounaisosissa Suomea lehto- ja merenrantaniityillä sekä kosteahkoilla että kuivilla kasvupaikoilla. Ihmisen toiminta on ilmeisesti lisännyt sen kasvupaikkoja, mm. laidunkedoilla. Ahopellava on kalkinsuosija ja alueellisesti uhanalainen.

Peltopellava

Linum usitatissimum

Peltopellava eli kuitupellava eli öljypellava on ahopellavaa korkeampi (30–70 cm) ja isokukkaisempi, yksivuotinen viljelykasvi, jota saattaa tavata esimerkiksi rautateiden ja myllyjen läheltä, joutomailta ja esim. lintujen ruokintapaikkojen läheisyydestä. Sen kukkien terälehdet ovat yleensä sinisiä, tummaraitaisia, joskus valkoisia, jopa 2–3 cm leveitä. Lehtiasento on vuorottainen. Pallomainen hedelmäkota on halkaisijaltaan 6–9 mm.

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page