© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Aitoelämänlanka

Ipomoea purpurea

  • Heimo: Kiertokasvit – Convolvulaceae
  • Kasvumuoto: 1-vuotinen köynnöstävä ruoho.
  • Korkeus: Varsi 30–80 cm pitkä, köynneliäs, selvästi karvainen.
  • Kukka: Teriö leveän suppilomainen, punainen–violetti–sininen, joskus valkoinen, 4–6 cm leveä, yhdislehtinen, matalaan 5-liuskainen. Verhiö 5-liuskainen, lisäksi pienet esilehdet kukkaperässä. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 3-luottinen. Kukat 1–5 ryhminä lehtihangoissa.
  • Lehdet: Kierteisesti, ruodillisia. Lapa leveän herttamainen, joskus 3-liuskainen, ehytlaitainen, tyvi syvälovinen.
  • Hedelmä: Kota.
  • Kasvupaikka: Pihat, puutarhat, joutomaat, tienvarret, satamat, lastaus- ja kaatopaikat. Myös koristekasvi.
  • Kukinta: Heinä–elokuu.

Karhunköynnöstä (Calystegia sepium) on aiemmin kutsuttu elämänlangaksi, joka onkin varsin osuva nimitys elinvoimaa pursuavalle kasville. Kasvitieteilijät ovat kuitenkin omineet nimen aivan toiselle, joskin lähisukuiselle kasvisuvulle. Varsinaiset elämänlangat ovat erittäin harvinaisia vieraita Suomen luonnossa, eivätkä kestä pohjoisen kylmää, pimeää ja pitkää talveamme. Aitoelämänlanka on kotoisin Meksikosta tai Keski-Amerikasta, mutta se on levinnyt tropiikissa laajalle alkuperäisen alueensa ulkopuolelle. Lämpimään ilmastoon sopeutuneena se jää Suomen suvessa useimmiten nuoruusasteelle. Useimmiten elämänlangan kukoistusta voi ihailla puutarha- ja huonekasveina kasvatetuista yksilöistä, mutta laji kulkeutuu meille usein myös Yhdysvalloista maissin ja soijapavun mukana. Samaan tapaan meille saapuu toisinaan muitakin suvun lajeja. Elämänlakojen erottaminen toisistaan voi olla vaikeaa, erottavia tuntomerkkejä on esimerkiksi kasvin karvaisuudessa ja lehtien liuskaisuudessa.

Elämänlangan näyttävät kukat houkuttelevat pölyttäjiä: kimalaisia, yökkösiä ja muita hyönteisiä, lajin kotikonnuilla myös kolibreja. Yksittäinen kukka kestää vain muutaman päivän, mutta kasvi tuottaa uusia niin paljon, että kukinta kestää koko kesän. Kukka vaihtaa väriä vanhetessaan punertavasta sinertäväksi. Kauniiden kukkiensa vuoksi monia lajeja pidetään koristekasveja, jos kohta monet ovat myös kiusallisen rikkaruohon maineessa. Suvussa on myös hyötykasveja, kuten isoja, tärkkelyspitoisia jälkijuurimukuloita muodostava bataatti (I. batatus), jota viljellään varsinkin Aasiassa ja Tyynenmeren saarilla.

Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page