Kuvat: ©Jouko Lehmuskallio

Alppihierakka

Rumex alpinus

  • Heimo: Tatarkasvit – Polygonaceae
  • Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho, maavarsi suikertava.
  • Korkeus: 60–200 cm. Varsi uurteinen, kukintoon asti haaraton.
  • Kukka: Säteittäinen, halkaisija noin 2–3 mm, kaksineuvoinen, tuulipölytteinen. Kehässä kaksi 3-lehtistä kiehkuraa. Ulomman kehäkiehkuran lehdet pieniä, taakäänteisiä. Sisempi kiehkura muodostaa hedelmäverhiön, jonka lehdet pyöreän munuaismaisia, pituuttaan leveämpiä, herttatyvisiä, ehytlaitaisia tai hieman nyhälaitaisia ja yleensä nystermättömiä. Joskus yhden lehden keskisuoni pitkänystermäinen. Heteitä 6. Yhdislehtinen emiö 3-lukuinen. Kukkaperän nivelkohta perän tyvipuolella. Kukat kiehkuroina. Kukinto runsashaarainen, tiheä ja pitkä kerrannaisterttu.
  • Lehdet: Tyvilehdet ruusukemaisesti, ylemmät lehdet kierteisesti. Lehtien alapinnat suonista karvaisia. Lehtilapa pyöreähkö–leveän puikea, pituutensa levyinen (20–30 cm). Ruoti noin lavan mittainen.
  • Hedelmä: Ruskea pähkylä, 2,5–3 mm. Hedelmäverhiö 4–5 mm leveä, 3-liuskainen, nystermätön. Liuskat herttatyvisiä, lähes ehytlaitaisia. Yläpäästä paksuuntunut hedelmäperä 2–3 kertaa verhiötä pidempi (3–15 mm), nivel tyvipuolella.
  • Kasvupaikka: Tienvarret, pihat, puutarhat, navetan taustat.
  • Kukinta: Heinäkuu.

Hierakat on kasvitieteellisesti vaikea ryhmä, koska suvun lajit risteytyvät helposti. Varma lajin määritys vaatii yleensä kypsän hedelmän. Meillä vielä hyvin harvinainen alppihierakka on hierakaksi melko leveälehtinen. Meikäläisistä hierakoista vain idänhierakka (R. confertus) ja vesihierakka (R. aquaticus) ovat suunnilleen samassa ruusukelehtien leveysluokassa.

Hierakoita tunnetaan noin 200 lajia, jotka ovat enimmäkseen pohjoisen pallonpuoliskon lauhkean vyöhykkeen kasveja. Keski- ja Etelä-Euroopassa ja Aasiassa melko yleinen alppihierakka on meillä leviämisalueensa pohjoisrajoilla. Maailmalla alppihierakkaa kasvatetaan puutarhoissa ja sitä käytetään pinaatin tavoin ruuaksi – ei juurikaan Suomessa. Sen lehtien maku on kitkerähköä keskellä kesää, mutta keväällä ja syksyllä se on parhaimmillaan. Lehtiä voi myös kuivata myöhempää käyttöä varten. Juuria on kuivattu väriaineeksi. Ihmisen lisäksi myös perhosen toukat ovat oppineet hyödyntämään hierakoita.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page