Valkopallo-ohdake, E. sphaerocephalus Valkopallo-ohdake, E. sphaerocephalus Sinipallo-ohdake, E. bannaticus Sinipallo-ohdake, E. bannaticus

© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Balkaninpallo-ohdake

Echinops exaltatus

  • Nimi myös: Harmaapallo-ohdake, Isopallo-ohdake
  • Heimo: Mykerökukkaiset – Compositae, alaheimo Karhiaiskasvit – Carduoideae (aiemmin Asterikasvit – Asteraceae)
  • Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho.
  • Korkeus: 50–130 cm. Varsi niukkahaarainen, uurteinen, vaaleakarvainen.
  • Kukka: Valkea–vaaleanharmaa, torvimainen, 5-liuskainen kehräkukka. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Heteitä 5. Kukat muodostavat pallomaisen, 4–8 cm leveän, melko tiheäkukkaisen mykerön. Mykeröt yksittäin pitkien, kaartuvien, vaalea- ja nystykarvaisten perien päässä.
  • Lehdet: Kierteisesti, ruodittomia. Lapa suikea, pariliuskainen, liuskoja 6–10, kapeita, laidat piikikkäitä, lapa alta vaaleakarvainen, päällä harvassa harjamaisia karvoja.
  • Hedelmä: 3–5 mm pitkä tiheäkarvainen pähkylä, jonka kärjessä pitkiä hapsihaivenia.
  • Kasvupaikka: Kulttuurimaat. Koristekasvi ja karkulainen.
  • Kukinta: Heinä–elokuu.

Pallo-ohdakkeet on helppo erottaa muista ohdakkeista pallomaisten mykeröjensä avulla. Äkkiä katsottuna ne voisi ehkä sekoittaa karstaohdakkeisiin, jotka eivät ohdake-nimestään huolimatta edes kuulu mykerökukkaisiin vaan kuusamakasveihin (vielä jokunen vuosi sitten purtojuurikasveihin, Dipsaceae, jota heimoa ei ole enää olemassakaan – ainakaan uusimmassa kasvitieteessä). Meillä tavattavat pallo-ohdakelajit ovat monivuotisia koristekasveja, jotka saattavat karata puutarhoistamme ja säilyä pitkänkin aikaa valtaamillaan alueilla. Ehkä yleisin pallo-ohdakekarkulainen meillä Suomessa on balkaninpallo-ohdake. Muita suosittuja puutarhojemme pallo-ohdakelajeja (tai niistä jalostettuja lajikkeita) ovat valkopallo-ohdake ja sinipallo-ohdake, joita molempia voi löytää luonnostamme karkulaisina. Maailmalla pallo-ohdakkeita tunnetaan noin 200 lajia. Kaikki meillä tavattavat pallo-ohdakkeet ovat komeita, kookkaita, karvaisia ja piikikkäitä. Suvun tieteellinen nimi Echinops viittaakin piikkien ja ehkä ennen kukkien avautumista piikkimäiseltä pallolta näyttävän mykerön vuoksi siiliin (kreikan ekhinos tarkoittaa siiliä ja ops viittaa näköön eli ’siilin näköinen’). Pallo-ohdakkeita (tai niiden lajikkeita) ei ole kovin helppoa eottaa toisistaan.

Valkopallo-ohdake

Echinops sphaerocephalus

Valkopallo-ohdake on pallo-ohdakkeistamme kookkain – se voi saavuttaa kahden metrin korkeuden. Nimestä huolimatta kukkien väri voi olla sinisenharmaa tai vaaleanharmaa. Ehkä helpoin tapa erottaa se balkaninpallo-ohdakkeesta on sen suora ja nystykarvainen mykeröperä (jälkimmäisellä nystykarvaton). Valkopallo-ohdakkeen varsi on pallo-ohdakkeistamme selvimmin uurteinen.

Sinipallo-ohdake

Echinops bannaticus

Sinipallo-ohdake voi saavuttaa reilun metrin korkeuden. Sen kukat ovat selkeästi tummemmansinisiä kuin yllämainituilla. Mykeröperä on nystykarvaton. Puutarhaliikkeissä sinipallo-ohdakkeesta on saatavissa useita eri lajikkeita.

Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page