Hämeenkylmänkukka-kangasvuokko -risteymä Hämeenkylmänkukka-kangasvuokko -risteymä Hämeenkylmänkukka-kangasvuokko -risteymä

© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Hämeenkylmänkukka

Pulsatilla patens

  • Lat. synonyymi: Anemone patens
  • Heimo: Leinikkikasvit – Ranunculaceae
  • Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakko lyhyt, pysty.
  • Korkeus: 10–30 cm, hedelmävaiheessa jopa 50 cm. Varsi haaraton, pehmeäkarvainen, kukan alapuolella olevaa kiehkuraa lukuun ottamatta lehdetön, kukinnan jälkeen pitenevä.
  • Kukka: Kehä säteittäinen–leveän kellomainen, sininen–sinivioletti, n. 7,5 cm leveä. Kehälehtiä 6 kahdessa kiehkurassa, kaikki lähes samankokoisia, ulkopinnalta valkokarvaisia. Heteitä monta, ponnet keltaisia. Emiö erilehtinen, emejä useita. Kukka yksittäin vanan päässä. Vanan pituus 3–10 cm.
  • Lehdet: Tyvilehdet pitkäruotisia, ruodit karvaisia, kehittyvät kukinnan jälkeen. Lapa 3-lehdykkäinen; lehdykät ruodittomia, edelleen 3-liuskaisia, liuskat leveähköjä, hiukan karvaisia. Ylälehdet kukan alla kiehkurana, tyveltä yhteenkasvaneita, hienoliuskaisia, vihreitä, valkokarvaisia.
  • Hedelmä: N. 3 mm pitkä pähkylä, päässä 2–5 cm pitkä, tiheäkarvainen ota. Pähkylöitä useita yhdessä.
  • Kasvupaikka: Kuivahkot harjurinteet, kuivat kankaat.
  • Kukinta: Toukokuu.
  • Uhanalaisuus: Erittäin uhanalainen, rauhoitettu koko Suomessa. Myös hämeenkylmänkukan ja kangasvuokon risteymä (Pulsatilla patens × vernalis, liilakylmänkukka) on rauhoitettu.

Hämeenkylmänkukka on arokasvi, joka levisi maahamme heti mannerjään väistyttyä. Jääkauden loppumista seurannut mantereinen ilmastovaihe suosi lajia ja se lienee ollut yleinen ja runsas. Hämeenkylmänkukkaa tavataan edelleen laajoilla alueilla keskisessä ja itäisessä Euroopassa sekä Pohjois- ja Keski-Aasiassa. Meillä metsiä ja soita suosiva ilmasto on tiennyt arokasveille alamäkeä ja Hämeenkylmänkukka on säilynyt vain hyvin suppealla alueella Hämeenlinnan ympäristön kuivilla, paisteisilla harjunrinteillä. Ihminen on osaltaan vauhdittanut hämeenkylmänkukan taantumista: 1900-luvun alkupuolella kylmänkukan kukkia myytiin yleisesti Hämeenlinnan kaupungissa, ja ihmiset siirsivät kasveja alkuperäisiltä kasvupaikoiltaan omiin puutarhoihinsa, kunnes luonnonsuojelulaki teki moisesta lopun 1952. Hämeenkylmänkukalla on Suomessa jäljellä esiintymiä enää noin 150 paikalla ja niitä pyritään suojelemaan tarkasti. Kylmänkukka voi elää hyvin vanhaksi ja sopivissa olosuhteissa koristaa kerta toisensa jälkeen kasvupaikkaansa kukinnallaan.

Hämeenkylmänkukan lähes kohtaloksi koituneet kukat ovat luontomme suurimpia, suurin piirtein mokkakupin kokoisia. Yhdestä yksilöstä on löydetty jopa 80 kukkaa. Kukkien mettä hyörivät keräämässä mesipistiäiset, perhoset, kärpäset ja eräät kovakuoriaislajit. Kukinnan jälkeen kasviin kehittyvät hellyttävän pörröiset hedelmystöt, myös lehdet kasvavat vasta kukinnan jälkeen. Vanhempien yksilöiden vahvasta ja haarovasta juurakosta voi kasvaa jopa toistasataa lehteä. Niin kuin jo nimestä voi päätellä, hämeenkylmänkukka on Kanta-Hämeen maakuntakasvi.

Liilakylmänkukka

Pulsatilla patens x vernalis

Hämeenkylmänkukan lisäksi luonnossamme kasvaa toinenkin kylmänkukkalaji, vaaleakukkainen kangasvuokko (P. vernalis), jonka levinneisyys painottuu Kaakkois-Suomen harjuille ja Salpausselälle. Lajit kohtaavat toisensa Lammin–Tuuloksen seudulla, jossa ne melko yleisesti risteytyvät. Useimmiten risteymäyksilöitten kukka on avoin kuten kangasvuokolla, mutta vaalean sinipunainen ja kukkaperä on pidempi kuin hämeenkylmänkukalla, 10–20 cm. Kangasvuokon aluslehdet ovat talvehtivia, hämeenkylmänkukan ei. Risteymän aluslehdistä osa on talvehtivia. Risteymälle on annettu nimi liilakylmänkukka.

Siemenpankki

Luonnon oma siemenpankki on maaperä, joka sisältää sellaisia siemeniä, jotka voivat säilyttää itämiskykynsä monia vuosia, jopa vuosisatoja. Vanhin ikävarmistettu itänyt siemen on ollut noin 2000 vuotta vanha taatelipalmulajin (Phoenix dactylifera) siemen.
Siemenpankki voi olla myös ihmisen rakentama siementen säilömistila. Niistä kuuluisin on varmaankin Huippuvuorilla 120 metrin syvyydessä sijaitseva, vuonna 2008 käyttöön otettu, Tuomiopäivän holviksikin nimetty viljelykasvien siementen varmuusvarasto.

Kotimaisen siemenpankin ensimmäinen talletus

Helsingin yliopiston Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa sijaitsevan siemenpankin ensimmäinen talletus tehtiin syksyllä 2013 ja talletettu laji oli hämeenkylmänkukka.
Siemenpankki on osa EU:n Escape-hanketta, jonka tarkoitus on edistää uhanalaisten kasvilajien suojelua niiden elinpaikkojen ulkopuolella.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja
Puita ja pensaita samasta heimosta

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page