© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Hammasjuuri

Cardamine bulbifera

  • Lat. synonyymi: Dentaria bulbifera
  • Heimo: Ristikukkaiskasvit – Brassicaceae (Cruciferae)
  • Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakko pitkä, paksu, turpeiden suomulehtien peittämä.
  • Korkeus: 30–60 cm. Varsi haaraton, kalju–niukkakarvainen. Ylemmissä lehtihangoissa mustanruskeita–tumman sinipunaisia itusilmuja.
  • Kukka: Teriö säteittäinen, vaaleanpunainen–sinipunertava, n. 2–3 cm leveä; terälehtiä neljä, 12–16 mm pitkiä. Verholehtiä 4. Heteitä tav. 6, joista 4 pitkää ja 2 lyhyttä. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 1-luottinen. Kukinto suppean puolipallomainen, miltei sarjamainen, hedelmävaiheessa pitenevä terttu.
  • Lehdet: Kierteisesti, ruodillisia. Lapa alimmissa lehdissä 2–3-parisesti lehdykkäinen, lehdykät hieman hammaslaitaisia, kaljuja, karvareunaisia, ylemmät lehdet ehyitä, suikeita, joskus ehytlaitaisia.
  • Hedelmä: Monisiemeninen, pitkittäin aukeava, hoikka, n. 3 cm pitkä, pystyhkö litu. Lituperä n. 15 mm pitkä. Lidut jäävät usein kehittymättä.
  • Kasvupaikka: Pähkinälehdot, lehtoniityt.
  • Kukinta: (Touko–)kesäkuu.

Hammasjuuri kukkii lehtojen aluskasvillisuudessa aikaisin keväällä, ennen kuin puihin ja pensaisiin puhkeavat lehdet varjostavat metsänpohjan. Kasvin kukkanuput ovat pitkälle kehittyneitä jo edellisenä syksynä, jotta aikainen kukinta runsaan valon aikaan olisi mahdollista. Kukat ovat isoja ja värikkäitä, mutta suppea kukinto on aika huomaamaton. Kukilla ei liene kasville suurtakaan merkitystä, sillä niistä kehittyy vain harvoin siemeniä.

Hammasjuuri lisääntyy pääasiassa kasvullisesti ylempiin lehtihankoihin muodostuvien tummien itusilmujen avulla. Niistä johtuu sen tieteellinen lajinimikin, bulbifera, ’sipulia kantava’. Irronneet itusilmut juurtuvat maassa ja kehittyvät perimältään emokasvin kaltaisiksi yksilöiksi. Paikalle asetuttuaan hammasjuuri voi lisääntyä myös nopeasti kasvavan juurakkonsa avulla. Juurakon pinnalla on hammasmaisia suomuja, joista kasvi on saanut suomenkielisen nimensä. Uusi yksilö syntyy, kun juurakon osa menettää yhteyden emoyksilöön.

Hammasjuuri on Suomessa yleisenpuoleinen vain Ahvenanmaalla, esiintymät harvenevat lounaissaaristossa ja vain muutamin paikoin lajin levinneisyys ulottuu Manner-Suomen lounaisimpiin osiin, itäisin esiintymä on Kirkkonummella. Hammasjuuri ei juuri muistuta muita litukoita ja joskus se onkin erotettu omaan sukuunsa Dentaria. Omintakeisen ulkonäkönsä takia se on muutenkin helpoimmin tunnistettavia ristikukkaiskasvejamme.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page