© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Hapro

Oxyria digyna

  • Heimo: Tatarkasvit – Polygonaceae
  • Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho, vankkajuurakkoinen.
  • Korkeus: 10–30 cm. Varsi pysty, kalju, punainen, yleensä lehdetön.
  • Kukka: Säteittäinen. Vihertävä kehä muodostuu kahdesta erikokoisesta, kaksilehtisestä kiehkurasta. Sisemmän kiehkuran lehdet n. 2–2,5 mm pitkiä, pystyjä, leveän vastapuikeita, muodostavat hedelmäverhiön. Ulomman kiehkuran lehdet n. 2 mm pitkiä, siirottavia ja suikeita. Heteitä 6. Emiö kaksilukuinen. Kukat kiehkuroina, muodostavat kerrannaistertun.
  • Lehdet: Ruusukelehdet pitkäruotisia, kaljuja. Lehtilapa pyöreä–munuaismainen, möyheähkö, nyhä–aaltolaitainen, ruskehtava–punertava, 1–3 cm leveä. Varsilehdet tavallisesti puuttuvat tai niitä yksi. Varsilehden korvaketuppi kalvomainen, lyhyt, väljä ja ruskea.
  • Hedelmä: Leveästi siipipalteinen, 3–5 mm pitkä pähkylä, jonka yläpään lovessa luottitupsut. Hedelmän kypsyttyä siipipalteet syvänpunaiset.
  • Kasvupaikka: Tuntureiden lumenviipymäpaikat, tunturiniityt ja puronvarret.
  • Kukinta: Kesä–elokuu.

Hapron suku käsittää maailmanlaajuisesti vain kaksi lajia. Toinen niistä, Oxyria sinensis kasvaa Himalajan vuoristossa. Hapron siitepölyä on löytynyt Norjan rannikolla jopa 12.600 vuotta vanhoista maakerrostumista, eli hapron on täytynyt olla ensimmäisiä kasveja Kölillä seuraten jäätikön vetäytymistä. Toisen tulkinnan mukaan kasvi on säilynyt viimeisen jääkauden yli jäästä paljailla olleilla pienillä alueilla.

Hapro on monivuotinen, keskipaljakalla viihtyvä ja ravinnoksi kelpaava villiyrtti. Sen lehdet ovat happaman makuisia ja C-vitamiinipitoisia. Ne ovatkin lappalaisten ja inuiittien keskuudessa suosittuja vihanneksia, liian suuria määriä nautittuna kuitenkin vaarallista oksaalihapon takia. Oxyria (tulee kreikan sanoista oxys ja aria) tarkoittaakin happamalle maistuvaa. Hapro on runsain typekkäällä maalla, koska se kykenee hyödyntämään esim. lintujen lannassa olevia nitraatteja omien valkuaisaineiden valmistukseen.

Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page