© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio, Kari Pihlaviita. All rights reserved.

Harajuuri

Corallorhiza trifida

  • Nimi myös: Taigaharajuuri
  • Heimo: Kämmekkäkasvit – Orchidaceae
  • Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakko kellanvalkoinen, korallimainen, haarova, juureton, sienijuuren varassa elävä loiskasvi.
  • Korkeus: 10–25 cm. Varsi hento, aluksi lähes lehtivihreätön, kellanvalkoinen–vaalean kellanruskehtava, myöhemmin usein vihertävä.
  • Kukka: Kehä vastakohtainen, vaaleanruskehtava–vihertävänkellanvalkoinen, n. 5 mm pitkä. Kehälehtiä kahdessa kiehkurassa 6, joista 1 erilaistunut huuleksi. Huuli kehässä alapuolella, kannukseton, lyhyt, valkea, usein punatäpläinen. Hetiö ja emiö yhtyneet siitintukuksi, heteitä 1, luotteja 2. Kukinto 3–10-kukkainen harsu tähkä.
  • Lehdet: Kierteisesti, tuppimaisia–suomumaisia, lehtivihreättömiä varsilehtiä 1–3.
  • Hedelmä: Soikea, aluksi vihreä, myöhemmin tummanruskea, nuokkuva kota, siemenet pölymäisen pieniä.
  • Kasvupaikka: Karut korvet, kosteat soistuvat metsät, suot, puronvarret, ojat.
  • Kukinta: Kesä–heinäkuu.

Harajuuri, joka tunnetaan myös nimellä korallijuuri, on eräs yleisimpiä kämmeköitämme, mutta harva sitä on koskaan nähnyt. Pieni koko ja vaatimaton ulkonäkö naamioivat sen korpien ja soistuvien metsien hämärässä. Harajuuri on monessa suhteessa yhtä paljon sieni kuin kasvi. Lehtivihreätön laji on täysin riippuvainen maanalaisesta sieniosakkaastaan: nimestään huolimatta harajuuri on täysin juureton ja ravinteiden otto tapahtuu täysin sienirihmaston avulla. Kasvin korallimainen juurakko on itse asiassa muuntunut varsi.

Perinteisesti harajuurta on pidetty saprofyyttinä, joka saa tarvitsemansa hiilen maatuvasta kasviaineksesta sienijuuren kautta. Uudet tutkimukset ovat valottaneet lajin ekologiaa: harajuuri vaikuttaa olevan myroritsasienen kautta yhteydessä yhteyttäviin kasveihin, joilta se siis saa ravintonsa. Harajuuren ruokahuollosta vastaavat metsäpuumme, etelässä todennäköisesti kuusi, pohjoisempana ehkä koivu tai paju.

Harajuuri nousee maan pinnalle vain kukkiessaan. Nuppujen punainen väri katoaa kukkien auetessa ja pölyttäjiä houkuttelevat kalpean kellertävät kukat. Harajuuren pääpölyttäjä vaikuttaisi olevan eräs kukkakärpänen, myös raatokärpäsiä kukat kiinnostavat. Hyönteisvierailut eivät ole välttämättömiä, sillä harajuuri on varmuuden vuoksi itsepölytteinen. Siemeniä kypsytellessään verso vihertyy hiukan ja pystyy ilmeisesti silloin jonkin verran yhteyttämäänkin.

Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page