© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Harakankello

Campanula patula

  • Heimo: Kellokasvit – Campanulaceae
  • Kasvumuoto: 2-vuotinen ruoho. Pääjuuri lyhyt, voimakas.
  • Korkeus: 25–80 cm. Varsi yleensä haarainen, särmikäs, hiukan karvainen, tyviosasta usein punertava.
  • Kukka: Teriö kellomainen, kapeatyvinen, puoliväliin 5-liuskainen, yhdislehtinen, pysty, 20–25 mm pitkä, sinipunainen tai harvoin valkoinen. Teriön liuskat leveyttään pitempiä. Verhiö yhdislehtinen, 5-liuskainen, liuskat kolmiomaisia, siirottavia, teräväkärkisiä. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 3-luottinen. Kukinto haarova, viuhkomainen.
  • Lehdet: Tyvilehdet lyhytruotisia, pitkulaisen vastapuikeita, kukinta-aikaan tavallisesti kuihtuneita. Varsilehdet kierteisesti, ruodittomia ja tasasoukkia. Lapa ehyt- tai nyhälaitainen.
  • Hedelmä: Vahvasuoninen, pysty, kärkipuolelta avautuva kota.
  • Kasvupaikka: Niityt, pientareet, tienvarret, kesantopellot, joutomaat.
  • Kukinta: Kesä–syyskuu.

Kellojen (Campanula) laajaan sukuun kuuluu 300–400 lajia. Erityisen runsaasti niitä on Keski- ja Etelä-Euroopan vuoristoissa sekä Välimeren maissa. Suvun lajit ovat yleensä monivuotisia ruohoja.

Suomessa kaksivuotinen harakankello muodostaa ensimmäisenä kasvukautenaan lehtiruusukkeen ja vahvan paalujuuren, toisena kehittyy (usein) runsashaarainen varsi kukkineen. Meikäläinen harakankello on yleensä helppo tunnistaa muita kellokasveja punertavammista ja kapeatyvisemmistä kukistaan. Myös valkokukkaisía yksilöitä tavataan, toki harvemmin kuin sinipunaisia. Etelä- ja Keski-Euroopassa laji ei ole yhtä selväpiirteinen, sillä siellä kasvaa useita hieman toisistaan poikkeavia muotoja, samaan tapaan kuin meillä esimerkiksi kissankellosta (C. rotundifolia). Harakankello on tullut maahamme ilmeisesti jo kauan sitten ihmisen mukana, mikä näkyy vieläkin lajin kasvupaikoissa. Se kasvaa oikeastaan vain ihmisen tavalla tai toisella muokkaamissa avoimissa ympäristöissä. Erityisen runsaana harakankelloa saattaa joskus tavata kesantopelloilla, joissa sen kukkaloisto on kuitenkin usein tilapäistä. Monet muutkin kasvupaikat niityistä tienpientareisiin kelpaavat. Kasvualustansa suhteen laji on melko vaatimaton ja tulee toimeen vähilläkin ravinteilla.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page