Kuvat: ©Jouko Lehmuskallio
Harmaakynsimö
Draba incana
- Heimo: Ristikukkaiskasvit – Brassicaceae (Cruciferae)
- Kasvumuoto: Kaksi- tai monivuotinen ruoho.
- Korkeus: 10–30 cm.
- Kukka: Säteittäinen. Valkoinen teriö muodostuu neljästä lehdestä, jotka ovat 3–5 mm pitkiä ja lovipäisiä. Nelilukuisen verhiön lehdet ovat pyöreäkärkisiä, karvaisia ja n. 2 mm pitkiä. Yhdislehtinen emiö on kaksilukuinen. Heteitä on kuusi.
- Lehdet: Kierteisesti. Tiheän tyviruusukkeen muodostavat lehdet ovat miltei ruodittomia, soikeita, kapeatyvisiä, lähes ehytreunaisia, harmaita, molemmin puolin tähtikarvaisia, tyveltä usein myös hapsikarvaisia. Varsilehdet ovat soikeahkoja, leveätyvisiä, hammaslaitaisia ja karvaisia.
- Hedelmä: Kalvon kahtia jakama litu, joka on 7–10 mm pitkä, soikea-suikea, litteä, karvainen (varsinkin Lounais-Suomessa) tai kalju ja usein kierteinen. Lituperä on 1- 3 mm pitkä ja usein kalju. Siemen on ruskea, soikea, litteä ja nystermäpintainen.
- Kasvupaikka: Merenrantojen somerikko- ja kalliokedot, kuivat katajarinteet. Lapissa jokivarsikedot.
- Kukinta: Kesä–heinäkuu (–elokuu).
Kaksi- tai monivuotinen harmaakynsimö poikkeaa näköislajeistaan kukkaperissä ja varren tyvellä olevien hapsikarvojensa suhteen. Laji viihtyy rannikon kuivilla kasvupaikoilla, korkean veden ulottumattomissa. Kalkin vähyys ei meillä näyttäisi vaikuttavan harmaakynsimön esiintymiseen, vaikka kirjallisuus luonnehtiikin kasvin usein kalkinsuosijaksi.
Harmaakynsimö on tavallisesti itsepölytteinen. Kaksivuotisena se talvehtii lehtiruusukkeasteisena. Joskus talvehtineen yksilön tyvipuolelta lähtee rönsymäisiä haaroja, jotka jäävät henkiin kukkaverson kuihduttua.