© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Hentosavikka

Lipandra polysperma.

  • Lat. synonyymi: Chenopodium polyspermum
  • Heimo: Revonhäntäkasvit – Amaranthaceae
    (tai lähteestä riippuen Chenopodiaceae – Savikkakasvit)
  • Kasvumuoto: Yksivuotinen ruoho.
  • Korkeus: Tavallisesti 10–50 cm. Varsi koheneva–pysty, niukkahaarainen, särmikäs ja punertava.
  • Kukka: Kukat pieniä ja huomaamattomia. Kehä vihreä, säteittäinen, n. 1,5 mm leveä. Kehälehtiä 5, kaljuja, yhdistyvisiä. Heteitä 1–3. Emiö yhdislehtinen, 2-vartaloinen. Kukat lähes perättömiä, sykerökimppuina ja yksittäin muodostaen harsuja terttuja.
  • Lehdet: Kierteisesti, puikeita–pitkänpyöreitä, ruodillisia, ehytlaitaisia ja kaljuja. Lavan tyvi kiilamainen tai pyöreähkö. Lehdet usein punalaitaisia.
  • Hedelmä: Kalvolaitaisten, siirottavien kehälehtien ympäröimä pähkylä. Siemen pyöreä, mustanruskea.
  • Kasvupaikka: Puutarhat, pellot, kaatopaikat, täytemaat ja rannat.
  • Kukinta: Heinä–­syyskuu.

Savikat ovat lajintunnistuksen kannalta melko hankalia. Useat savikat ovat hyvin muuntelevia. Ja kaiken lisäksi savikoiden suvut ovat muuttuneet kovasti. Tiede on määritellyt useita uusia sukuja Chenopodiumin rinnalle. Savikat ja maltsat (Atriplex spp.) muistuttavat kovasti toisiaan ja ne kuuluvatkin samaan heimoon. Eroja toki on: savikoiden kukat ovat kaksineuvoisia (tai joskus emikukkia), maltsojen kukat ovat yksineuvoisia (hede- ja emikukat erikseen). Maltsoilla varsilehdet ovat tavallisesti vastakkain, savikoilla kierteisesti. Maltsoilla on hedelmissä suojuslehdet, savikoilla ei.

Hentosavikka on meillä Suomessa ja myös maailmalla sukunsa Lipandra (hentosavikat) ainoa edustaja. Hentosavikka on kasvutavaltaan yleensä rento, mutta kärkiosasta koheneva rikkakasvi. Sen varsi on usein (ainakin vanhemmiten) punertava ja nelisärmäinen. Monien lähisukulaistensa tapaan hentosavikka on yksivuotinen vanhan kulttuurin seuralaiskasvi (luokitellaan meillä muinaistulokkaaksi eli arkeofyytiksi), jonka voi löytää varmimmin lannoitetuilta pelloilta ja muilta typpirikkailta alueilta. Myös saviset ja kivikkoiset rannat ovat hentosavikalle sopivia kasvupaikkoja.

Hentosavikan erottaa erittäin yleisestä jauhosavikasta ainakin ehytlaitaisten, soikeiden lehtien, jauhottomuuden, punertavuuden sekä pienempien sykeröiden perusteella.

Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!


Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page