© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Hentosuolake

Triglochin palustris

  • Heimo: Suolakekasvit – Juncaginaceae
  • Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakko lyhyt. Rönsyllinen, rönsyn päässä syksyllä talvehtimissilmu.
  • Korkeus: 5–50 cm. Varsi haaraton, n. 1 mm paksu tyveen saakka.
  • Kukka: Säteittäinen, 2–3 mm leveä. Kehälehtiä 6, kaikki verholehtimäisiä, vihreitä. Heteitä 6. Emejä 6, vain 3 hedelmällistä. Kukinto pitkä, harsu terttu, kukkaperät lyhyet, lähes pystyt, kukintorangan myötäiset. Tuulipölytteinen.
  • Lehdet: Lehdet tyviruusukkeena, ruodittomia, pystyjä. Lapa tasasoukka, puoliliereä, 0,5–2 mm leveä.
  • Hedelmä: Kapean nuijamainen, 6–9 mm pitkä, tyvestä alkaen kolmeen osaan hajoava lohkohedelmä.
  • Kasvupaikka: Rannat, lähteiköt, avosuot, kosteat niityt, ojat.
  • Kukinta: Kesä–heinäkuu.

Hentosuolake on kaikin puolin sukulaistaan merisuolaketta (T. maritima) hennompi ja huomaamattomampi – myös vaatimattomampi kasvupaikan suhteen, sillä se kelpuuttaa merenrantojen lisäksi rehevät järvenrannat, lähteiköt, kosteat niityt ja ravinteiset avosuot. Ihminen on luonut sille edelleen uusia kasvupaikkoja rantalaitumille, kosteille pelloille, polunvarsille ja ojanpohjille. Melko yleinen – joskaan ei useinkaan kovin runsas – hentosuolake kasvaa koko Suomessa, mutta jää tarkkaavaiseltakin luonnossa liikkujalta helposti huomaamatta. Se on kuitenkin helppo tunnistaa: kapeiden yläviistojen lehtien muodostaman ruusukkeen keskeltä nousee pysty varsi, jossa on pitkän matkaa vaatimattomia kukkia.

Hentosuolake on muiden suolakkeiden tavoin tuulipölytteinen ja sillä on kolme kukintavaihetta: ensin kypsyvät emit, sitten aukeavat ulommat heteet ja niiden varistua viimeisenä sisemmät heteet. Erityisen tunnusomaisen näköinen hentosuolake on siementen jo kypsyessä, jolloin pitkä terttu on täynnä pystyjä, kapeita, kolmiliuskaisia lohkohedelmiä. Hentosuolakkeen lohkohedelmien rakenne on antanut aiheen koko suolakkeiden suvun tieteelliseen nimeen: Triglochin tarkoittaa kolmikärkeä. Hedelmysten piikkimäisen terävät alapäät tunkeutuvat helposti ohikulkevien eläinten karva- tai höyhenpeitteeseen ja niiden mukana hentosuolake pääsee leviämään uusille kasvupaikoille.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page