Hevonhierakka ja poimuhierakka

Kuvat: ©Jouko Lehmuskallio

Hevonhierakka

Rumex longifolius

  • Heimo: Tatarkasvit – Polygonaceae
  • Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho.
  • Korkeus: 60–120 cm. Varsi haaraton kukintoon asti.
  • Kukka: Säteittäinen, pieni, noin 2–3 mm, kaksineuvoinen. Kehässä kaksi 3-lehtistä kiehkuraa. Ulomman kehäkiehkuran lehdet pieniä, taakäänteisiä. Sisempi kiehkura muodostaa hedelmäverhiön, jonka lehdet pyöreän munuaismaisia, pituuttaan leveämpiä, herttatyvisiä, ehytlaitaisia tai hieman nyhälaitaisia ja yleensä nystermättömiä. Joskus yhden lehden keskisuoni pitkänystermäinen. Heteitä 6. Yhdislehtinen emiö 3-lukuinen. Kukkaperän nivelkohta tyvipuolella. Kukat kiehkuroina, kukinto kerrannaisterttu.
  • Lehdet: Tyvellä ruusukemaisesti, varrella kierteisesti. Tyvilehdet pitkäruotisia (ruoti noin lavan mittainen), varsilehdet lyhytruotisia. Lehtilavan alapinta suonista karvainen. Lehtilapa enintään neljä kertaa leveytensä pituinen, pitkulaisen puikea–soikea, tylpähkö–suippotyvinen, reunoilta poimuinen. Korvaketuppi kalvomainen, risareunainen.
  • Hedelmä: Ruskea, terävästi kolmisärmäinen, kiiltävä, 3 mm pitkä pähkylä. Hedelmäverhiö nystermätön (joskus yhdessä liuskassa pieni nystermä), pituuttaan leveämpi.
  • Kasvupaikka: Viljelykset, tienvarret, rannat, puutarhat ja kaatopaikat.
  • Kukinta: (Kesä–)heinä–syyskuu.

Hierakat on kasvitieteellisesti vaikea ryhmä, koska sen lajit risteytyvät helposti – hevonhierakka erityisesti poimuhierakan (R. cispus), tylppälehtihierakan (R. obtusifolius), idänhierakan (R. confertus), vesihierakan (R. aquaticus) ja suomenhierakan (R. pseudonatronatus) kanssa. Varma lajin määritys vaatii yleensä kypsän hedelmän.

Hevonhierakka on Pohjoismaiden yleisin hierakka. Se kuuluu suvussaan ryhmään (sektioon), jonka lajeilla on kaksineuvoiset kukat ja hedelmää selvästi pidempi hedelmäverhiö. Laji on kulttuurihakuinen ja on seurannut ihmistä alkuperäisiltä kasvupaikoilta. Hevonhierakka viihtyy runsaasti typpeä sisältävässä, happamassa maaperässä ja sen on huomattu karttavan emäksisiä kasvualustoja. Hevonhierakan juurta on keitetty sian ruuaksi ja alunan kanssa keitettynä siitä on saatu keltaista väriä villan värjäykseen.

Hevonhierakan saattaa sekoittaa poimuhierakkaan. Hevonhierakan lehdet ovat suhteessa hiukan leveämmät, hedelmäverhiö yleensä nystermätön ja hedelmäverhiön liuskat pyöreämpikulmaisia.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page