© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Hiirenvirna

Vicia cracca

  • Heimo: Hernekasvit – Fabaceae (Leguminosae)
  • Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakko ohut. Maarönsyinen.
  • Korkeus: 20–100 cm. Varsi rento, kiipeilevä, haarova, särmikäs, kalju–lyhytkarvainen.
  • Kukka: Teriö vastakohtainen, sininen–sinivioletti, 8–12 mm pitkä, perhomainen (terälehtiä 5, joista ylinnä purje, sivuilla siivet ja alimmaisena kahdesta lehdestä muodostunut venho). Verhiö 5-liuskainen, alin liuska verhiöntorven mittainen. Emiö 1-lehtinen ja 1-luottinen. Heteitä 10, palhot yhdistyvisiä. Kukinto pitkäperäinen, tiheä, 10–30-kukkainen terttu.
  • Lehdet: Kierteisesti, lyhytruotisia–ruodittomia, korvakkeellisia. Lapa parilehdykkäinen, 6–12-parinen, kärhellinen. Lehdykät kapeanpuikeita–tasasoukkia, ehytlaitaisia. Korvakkeet 2-liuskaiset.
  • Hedelmä: 10–25 mm pitkä, litteähkö, kalju, ruskea, 1-lokeroinen, 4–8-siemeninen palko.
  • Kasvupaikka: Niityt, tienvarret, pientareet, joutomaat, rannat, metsänreunat, ruohoiset metsät.
  • Kukinta: Kesä–elo(–syys)kuu.

Hiirenvirna on tutuimpia hernekasvejamme ja yksi kaikkein yleisimmistä niittyjen lajeista. Alkuperäisenä se on kasvanut meillä ainakin merenrannoilla, kenties myös suurten vesistöjen varsilla. Merenrantamuoto erottuu ihmisen vaikutuspiirissä viihtyvistä sukulaisistaan usein helposti tiheämmästä karvoituksesta ja eloisamman värisistä kukistaan.

Hiirenvirnan rento varsi kiipeilee kohti valoa muuhun kasvillisuuteen nojaillen ja tukeutuen. Varren kannattelussa auttavat lehtien päässä olevat kärhet, keskisuonista muodostuneet tarttumaelimet. Kun ne aistivat kiinteän pinnan, kasvu kosketuskohdassa pysähtyy, mutta kiihtyy vastakkaisella sivulla. Näin kärhi ensin käyristyy ja lopulta kiertyy kohteen ympärille. Tämän tuen varassa virna kurottaa yhä ylöspäin kilpailemaan auringonvalosta. Kiipeilytaidon ansiosta sen ei tarvitse käyttää ravinteita ja energiaa paksumman varren kasvattamiseen. Hiirenvirna tukeutuu lisäksi maarönsyihinsä, jotka sitovat kasvuston maaperään laajalle alueelle. Tuloksena on vihreä sekamelska, josta nousevat esiin violetit kukkatertut. Ne ovatkin poikkeuksellisen näkyvät: useimpien virnojen kukat ovat 2–5 kukan ryhmissä, mutta hiirenvirnan tertuissa on jopa 40 perhomaista kukkaa. Lajin hedelmä, palko, on heimolle yhtä tunnusomainen kuin kukkakin. Niissä kypsyy pallomaisia, sitkeäkuorisia siemeniä, joita kansa on pienen kokonsa vuoksi kutsunut hiiren herneiksi. Vaikka siemenistä ei vatsan täytteeksi olisikaan, niitä ei kannata käydä edes maistamaan, sillä ne ovat lievästi myrkyllisiä.

Hiirenvirna on monivuotinen. Sen varret ovat rentoja, särmikkäitä, haarovia ja kiipeileviä. Lähellä maanpintaa kasvavien rönsyjen versojuuret saattavat ulottua melko syvälle (30 cm) maahan. Tämä selittää osaltaan hiirenvirnan menestymisen mitä erilaisimmilla maaperillä, kivennäismaista happamiin turvemaihin. Maatalouden piirissä hiirenvirna viihtyy parhaiten erilaisilla niityillä ja kesannoilla, viljapelloilla sekä juurikasmailla. Hiirenvirna on useiden päiväperhostoukkien ravintokasvi, tietenkin niiden joiden nimessä on sana virna kuten virnasinisiiven, peltovirnaperhosen ja virnaperhosen sekä lisäksi vielä ainakin hopeasinisiiven, kangasperhosen ja vaaleakeltaperhosen.

Ruisvirna

Vicia villosa

Ruisvirna on kovasti hiirenvirnaa muistuttava, 1- ta 2-vuotinen rehu- ja viherlannoituskasvi, jonka saattaa nähdä luonnossamme joutomailla, etenkin pellon reunoilla. Ehkä varmin erottava tekijä hiirenvirnasta on ruisvirnan karvaisuus (villosa tarkoittaa pehmeäkarvaista), jonka havaitseminen vaatii kuitenkin lähempää tarkastelua ja hyvää lähinäköä tai suurentavaa luppia. Ruisvirnasta tavataan meillä kahta alalajia, peltoruisvirna (ssp. villosa) sekä myllyruisvirna (ssp. varia), jälkimmäinen on harvinaisempi, vähäkarvaisempi ja sen kukat ovat punaisempia

Kielikellon kilinää

Palkossa vai palossa

Miten palko taipuu? Ja nyt tarkoitamme kielioppia. Jos hernekasvin hedelmän sisällä on tulevia siemeniä, ovatko ne palkossa vai palossa? Jos meillä on monta palkoa ja otamme niistä herneet pois, otammeko ne palkoista vai paloista? Jos viljelemme herneitä, muuttuuko hernesiemenet kauden mittaan paloiksi vai palkoiksi (emme tarkoita palkkaa)? Ja tässä vastaukset: palossa, paloista, paloiksi.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page