Kuvat: ©Jouko Lehmuskallio

Hirvenkello

Campanula cervicaria

  • Heimo: Kellokasvit – Campanulaceae
  • Kasvumuoto: Yleensä 2-vuotinen ruoho. Pääjuuri lyhyt, paksu, pysty.
  • Korkeus: 30–100 cm. Varsi teräväsärmäinen, karheakarvainen.
  • Kukka: Teriö kellomainen, 5-liuskainen, yhdislehtinen, 12–20 mm pitkä, vaaleansininen tai joskus valkoinen. Verhiö yhdislehtinen, 5-liuskainen, liuskat tylppiä. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 3-luottinen, teriötä pitempi. Kukat tiheinä mykerömäisinä ryhminä varren latvassa ja ylimpien lehtien hangoissa.
  • Lehdet: Kierteisesti. Tyvilehdet ruodillisia, suikeita–kapean vastapuikeita, kukinta-aikaan tavallisesti kuihtuneita. Ruoti leveälti siipipalteinen. Varsilehdet ruodittomia, tasasoukan kapeansuikeita. Lapa epäsäännöllisen nyhälaitainen, kankeakarvainen.
  • Hedelmä: Pyöristyneen kartiomainen, kapeahko, vahvasuoninen, karvainen, nuokkuva, tyvipuolelta avautuva kota.
  • Kasvupaikka: Metsänreunat, rinneniityt, ahot ja pientareet.
  • Kukinta: Heinä–elokuu.

Hirvenkello on maassamme uhanalainen laji.

Suurikokoinen hirvenkello on yksi komeimmista kelloistamme. Se on yleensä helposti tunnistettavissa sinikukkaisista, tiheän mykerömäisistä kukinnostaan. Samanlainen kukinto on lähisukuisella peurankellolla (C. glomerata), mutta lajit erottaa viimeistään tyvilehtien ja verhiöliuskojen muodon perusteella.

Hirvenkello on lyhytikäinen, yleensä vain kaksivuotinen laji. Sen säilyminen on riippuvainen runsaasta siementuotannosta: yhteen kasviin voi muodostua jopa pari–kolmekymmentä tuhatta siementä. Kukkia pölyttävät kimalaiset ja kukkakärpäset – myös itsepölytys on mahdollinen, mutta silloin siementuotanto on paljon pienempi. Laji viihtyy avoimilla ja valoisilla paikoilla. Hirvenkellon alkuperäisiä kasvupaikkoja ovat Keski-Euroopan puistomaiset metsät, pensaikot ja kosteat niityt. Meillä laji lienee muinaistulokas ja kasvaa useimmiten ihmisen raivaamilla aloilla. Monien muiden vanhan kaskikulttuurin seuralaislajien tavoin hirvenkellokin on taantunut selvästi perinneympäristöjen kasvaessa umpeen.

Kukkakasveja samasta heimosta:

Sivun alkuun / Top of the page