© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Humalanvieras

Cuscuta europaea

  • Alalajit: Humalanavieras (ssp. europaea), Merenrantavieras (ssp. halophyta)
  • Heimo: Kiertokasvit – Convolvulaceae
    (aiemmin Humalanvieraskasvit – Cuscutaceae)
  • Kasvumuoto: 1-vuotinen ruoho. Lehtivihreätön täysloinen. Varresta kasvaa isäntäkasviin imujuuria.
  • Korkeus: Varsi jopa 1 m pituinen, rento, kiipeilevä, runsashaarainen, vaaleanpunainen–valkea.
  • Kukka: Teriö suppilomainen, tummanpunainen–valkoinen, 3–4 mm pitkä, yhdislehtinen, 4- tai joskus 5-liuskainen (ssp. halophyta). Teriön torvessa usein pieniä suomumaisia lisäteriöliuskoja. Verhiö syvään 5-liuskainen, väritön. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 2-vartaloinen, 2-luottinen. Kukinto tiheä, 7–15 mm leveä sykerö.
  • Lehdet: Kierteisesti, ruodittomia, hyvin pieniä, suomumaisia, kolmionmuotoisia, pyöreäkärkisiä, vaaleanruskeita. (Kuvissa näkyvät lehdet ovat isäntäkasvien lehtiä.)
  • Hedelmä: Pyöreä, ohutseinäinen kota.
  • Kasvupaikka: Pihat, ulkorakennusten liepeet, pientareet, tienvarret, pensaikot, rannat. Loisii useimmiten nokkosella tai humalalla, mutta myös kymmenillä muilla ruohoilla.
  • Kukinta: Heinä–elokuu.

Humalanvieras on lehtivihreätön loiskasvi. Yhteyttämiskyvyttömänä ja maajuurettomana se ei tule lainkaan toimeen omillaan, vaan elää täysin toisen kasvin varassa. Useimmat meikäläiset loiskasvit ryöstävät ravintonsa uhriltaan maan alla ilman sen suurempaa dramatiikkaa, mutta humalanvieras käy isäntäkasvinsa kimppuun kaikkien katseiden alla. Versova taimi katkaisee yhteyden maaperään heti löytäessään isäntäkasvin. Jos sopivaa saalista ei heti löydy, kasvi kykenee etenemään jonkin matkaa kuihduttamalla tyvipäätään ja siirtämällä ravinteita sen solukoista kärkiosaan. Heti sopivan kasvin tullessa vastaan loinen kietoutuu sen ympärille ja isäntäkasvin antama kemiallinen ärsyke laukaisee imujuurten kehittymisen. Isäntänsä solukoissa haarautuvan imujuuren avulla humalavieras varastaa kaiken tarvitsemansa vedestä sokereihin.

Suomessa on kaksi humalanvieraan alalajia: sisämaassa kasvaa nimialalaji humalanvieras (ssp. europaea), merenrantaniityillä puolestaan vähemmän haarova, ohut- ja tummavartisempi merenrantavieras (ssp. halophyta). Isäntäkasveiksi molemmille alalajeille kelpaavat nokkonen ja humala, mutta kuihduttavaan syleilyyn voivat päätyä kymmenet muutkin, yleensä monivuotiset ruohot. Suomessa vierailee toisinaan kaksi muutakin suvun lajia, amerikanvieras (C. campestris) ja nurmivieras (C. epithymum). Etenkin porkkanalla loisivan amerikanvieraan kukat ovat kellertäviä, varsi punakeltainen ja emiön luotit nuppimaisia. Enimmäkseen apilaviljelmillä loisivan nurmivieraan valkoiset tai punertavat kukinnot ovat kookkaat ja luotit erityisen pitkiä, selvästi kasvin kotahedelmää pidempiä.

Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page