© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Hyvänheikinsavikka

Blitum bonus-henricus

  • Lat. synonyymi: Chenopodium bonus-henricus
  • Heimo: Revonhäntäkasvit – Amaranthaceae
    (tai lähteestä riippuen Chenopodiaceae – Savikkakasvit)
  • Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho.
  • Korkeus: 15–70 cm. Varsi pysty, melko paksu, haaraton–niukkahaarainen, usein tahmeahko.
  • Kukka: Kukat pieniä ja huomaamattomia. Kehä vihreä, säteittäinen, n. 2 mm leveä. Kehälehtiä 3–5, kaljuja, yhdistyvisiä. Heteitä 2–5. Emiö yhdislehtinen, 2–3-vartaloinen. Pääosa kukista tiuhana, lehdettömänä ja kartiomaisena latvasykeröstönä.
  • Lehdet: Kierteisesti, pitkäruotisia. Lehtilapa leveän kolmiomainen, usein keihästyvinen, ehytlaitainen ja teräväkärkinen.
  • Hedelmä: Kehälehtien ympäröimä pyöreä pähkylä.
  • Kasvupaikka: Puutarhat, pihat, vanhat rauniot ja laitumet. Satunnainen satamissa ja myllyillä.
  • Kukinta: (Touko–)kesä–heinäkuu.
  • Uhanalaisuus: Silmälläpidettävä, rauhoitettu Ahvenanmaalla.

Maailmanlaajuisesti revonhäntäkasviheimon alaheimoksi nykyään luokiteltavat savikkakasvit (Chenopodioidae) sisältävät 75 sukua ja ehkä noin 1500 lajia. Suvuista Pohjoismaissa on kymmenkunta ja lajeista noin 30. Savikat sekoitetaan helposti maltsoihin (Atriplex), joista tarkkanäköinen kasviharrastaja erottaa ne kaksineuvoisuuden (maltsat ovat yksineuvoisia) ja maltsoille tyypillisten hedelmän suojuslehtien puuttumisen perusteella. Helpommin havaittava erottava ominaisuus on se, että maltsoilla varsilehdet ovat tavallisesti vastakkain, savikoilla kierteisesti.

Hyvänheikinsavikka on muista savikkalajeista poiketen monivuotinen. Se on vanhan kulttuurin seuralaiskasvi, jonka erottaa lähisukulaisistaan helpoimmin pitkäruotisten, leveän kolmiomaisten lehtiensä ja pitkän tähkämäisen kukintonsa perusteella. Kasvin varsi tuntuu usein tahmealta, ja sen rakkokarvat ovat pitkäperäisiä.

Melko harvinaisena tavattavan hyvänheikinsavikan voi listata villiyrttikasviksi. Se kasvattaa turpean, monivuotisen juurensa vararavinnon avulla meheviä lehtiä, joita on syöty pinaatin tapaan. Sitä on käytetty myös lääkekasvina vatsavaivoihin. Lajiepiteetti bonus-henricus on annettu keskieurooppalaisen pakanallisen Guter Heinrich-haltijan mukaan. Varmimmin hyvänheikinsavikkaa löytää Ahvenanmaalta, jossa se on rauhoitettu.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!


Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page