© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Idänkirveli

Chaerophyllum prescottii

  • Lat synonyymi: Chaerophyllum bulbosum ssp. prescottii
  • Heimo: Sarjakukkaiskasvit – Apiaceae (Umbelliferae)
  • Kasvumuoto: 2- tai monivuotinen ruoho. Juurimukula pallomainen–haarova, n. 5 cm leveä.
  • Korkeus: 50–150 cm. Varsi punatäpläinen, alaosa jäykkäkarvainen, harvoin kalju, täyteinen, nivelkohdista turvonnut.
  • Kukka: Teriö säteittäinen, valkoinen, alle 6 mm leveä (laitakukat hieman vastakohtaisia ja muita suurempia); terälehtiä 5, lovipäisiä, kärki sisäänkiertynyt. Verholehdet puuttuvat. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 2-vartaloinen, 2-luottinen. Kukinto kerrannaissarja. Pääsarja suojuslehdetön, pikkusarjojen suojus 6–10-lehtinen, suojuslehdet samankokoisia, puikeita, suippoja.
  • Lehdet: Kierteisesti, ruodillisia–ruodittomia, kanta tuppimainen. Lapa kolmiomainen, 3–4 kertaa parilehdykkäinen, lehdykät kapealiuskaisia, liuskat 1–2 mm leveitä.
  • Hedelmä: Kapean sukkulamainen, 2-lohkoinen, matala- ja tylppäharjuinen, 5–9 mm pitkä lohkohedelmä, vartalot korkeintaan hiukan käyrät.
  • Kavupaikka: Pellot, pihat, niityt, tienvieret.
  • Kukinta: Heinä–elokuu.

Suomen kirvelilajeista valtaosa on harvinaisia satunnaistulokkaita. Vankimman jalansijan on saavuttanut idänkirveli, joka on kotiutunut meille 1700–luvulla. Ruotsi-Suomea koettelivat pahat katovuodet, eikä Pohjois-Suomen asukkaille herunut viljaa myytäväksi kruunun varastoista. Omatoimiset lappilaiset päättivät silloin ostaa viljansa Pohjois-Venäjältä, vaikka tämä muutoin olikin kiellettyä. Idänkaupan muistona Kainuun, Kuusamon ja Kemin Lapin kyliin kotiutui idänkirveli ja joukko muitakin omalaatuisia rikkaruohoja. Idänkirvelin tyypillisiä kasvupaikkoja ovat maatalojen pihapiirit, laitumet ja pientareet. Se saattaa kasvaa myös rikkaruohona vilja- ja heinäpelloilla, josta sen hävittäminen on hankalaa.

Idänkirvelin vuotuinen runsaus vaihtelee huomattavasti ja maata muokattaessa se voi ilmestyä paikoille, joissa sitä ei ole nähty aikoihin. Ilmeisesti luonnonoloissa lajin kukinnan laukaisee aroilla aika ajoin hyvin runsaina esiintyvien jyrsijöiden rasite; meikäläisissä oloissa kyntö tai muu möyhiminen tarjoaa sopivan ärsykkeen. Kukinnan ja siementämisen jälkeen kasvi tavallisesti kuolee, mutta meikäläinen mukulakirveli näyttää sopeutuneen kukkimaan useita kertoja elämänsä aikana.

Idänkirveli ei ole levinnyt Itä-Lapista etelämmäksi: mantereisen ilmaston kasville etelän pitkät syksyt ja leudot talvet eivät kerta kaikkiaan sovi. Satunnaisesti sitä kuitenkin saapuu muuallekin Suomeen esimerkiksi viljan mukana, mutta nämä kasvit lienevät eri kantaa kuin aikoinaan Pohjois-Suomeen kotiutuneet lajitoverinsa. Idänkirveli luettiin aikaisemmin (ja monissa teoksissa nykyäänkin) meilläkin paikka paikoin kasvavan mukulakirvelin alalajiksi (C. bulbosum ssp. prescottii).

Myrkkykirveli & Tuoksukirveli

Chaerophyllum temulum & Chaerophyllum aromaticum

Muita Chaerophyllum sukuun kuuluvia kirveleitä tapaa Suomen luonnossa ani harvoin, ellei varta vasten kiertele eteläisen ja läntisen Suomen vanhojen asuinpaikkojen ja satamien liepeitä. Tällaiset seudut ovat hyviä paikkoja löytää muitakin kasviharvinaisuuksia. Näitä muita mahdollisesti meillä tavattavia kirvelilajeja ovat kultakirveli (C. aureum), karvakirveli (C. hirsutum) sekä tämän osion kirvelit, myrkky- ja tuoksukirveli. Sekä myrkky- että tuoksukirvelillä juuri on mukulaton. Lehdet ja myös pikkusarjojen suojuslehdet ovat ainakin jonkin verran karvaisia. Niin kuin nimikin sanoo, myrkkykirveli on myrkyllinen. Meillä hyvin harvinainen tuoksukirveli muistuttaa kovasti vuohenputkea, etenkin lehdiltään, mutta erottuu siitä nimensä mukaisesti tuoksullaan.

Kirvelit järjestykseen

Suomessa tavattavia kirvelien Chaerophyllum sukuun kuuluvia lajeja ovat tämän sivun idän-, myrkky- ja tuoksukirvelin lisäksi mukula-, kulta- ja karvakirveli. Lisäksi luonnostamme voi tavata omaan Myrrhis sukuunsa kuuluvan saksankirvelin ja koiranputkien Anthriscus sukuun kuuluvat mauste- ja piikkikirvelin (A. caucalis), molemmat hyvin harvinaisina (piikkikirveliä Suomessa tavataan tuskin ollenkaan) ja mahdollisesti vielä ainakin puutarhaliikkeissä vuorikirvelin (Molopospermum peloponnesiacum).

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page