© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Iisoppi

Hyssopus officinalis

  • Heimo: Huulikukkaiskasvit – Lamiaceae (Labiatae)
  • Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho–puolipensas.
  • Korkeus: 20–50 cm. Varsi haarainen, 4-särmäinen, (lähes) kalju, tyvestä puutunut. Voimakastuoksuinen.
  • Kukka: Teriö vastakohtainen, sininen–sinipunainen, (joskus valkoinen tai vaaleanpunainen), pieni (7–12 mm), yhdislehtinen, 2-huulinen, pitkätorvinen, yläosasta karvainen. Ylähuuli litteä, lovipäinen, alahuulta lyhyempi; alahuuli 3-liuskainen, keskiliuska sivuliskoja hieman suurempi. Verhiö säteittäinen, lieriömäinen, 15-suoninen, 5-liuskainen. Heteet selvästi teriötä pidempiä. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kukinto erillisten, harvahkojen lehtihankaisten valekiehkuroitten muodostama pitkä tähkämäinen, toispuolinen ryhmä varren päässä.
  • Lehdet: Vastakkain, lyhytruotisia. Lapa tasasoukka–pitkänsoikea, ehytlaitainen tai matala- ja tylppähampainen, kalju. Kukinnon tukilehdet varsilehtiä lyhyempiä.
  • Hedelmä: 4-osainen lohkohedelmä. Hedelmykset (lohkot) pallomaisia, sileitä, kellanruskeita.
  • Kasvupaikka: Koriste- ja maustekasvi, joskus villiytynyt. Pihat, puutarhat, kulttuurimaat.
  • Kukinta: Elo–syyskuu.

Iisopin suvusta tunnetaan kaikkiaan kymmenkunta lajia. Välimerenmaista ja Lounais-Aasiasta kotoisin oleva iisoppi on meillä koristekasvina, aiemmin myös mauste- ja rohtokasvina jonkin verran viljelty ja joskus kasvimaiden ulkopuolelle karkaava. Iisopin tieteellisen sukunimen alkuperä on heprean ‘ezop’ tarkoittaen pyhää yrttiä ja lajia on käytetty mm. ilmanraikastajana. Rohtona sitä on käytetty mm. astmaan sekä ruuansulatuksen, maksan ja munuaisten toiminnan edistämiseen ja myös ihon hoitoon. Ehkä maineikkain käyttö iisopille on olla kuuluisan ranskalaisen, munkkien alun perin kehittämän, Chartreuse-liköörin yhtenä maun antajana. Liköörin resepti on salainen ja iisoppi on vain yksi liköörin 130:stä maun tuottajasta.

Korlauswesi kurkkuwikoihin

“Laitetaan teeksi yskässä ja muissa rintawaiwoissa, kuin myös korlauswedeksi kurkkuwioissa.”
Iisoppiohje Elias Lönnrotin teoksesta ’Suomalaisen Talonpojan Koti-lääkäri’ vuodelta 1839. Teos perustuu ruotsalaisen lääkärin, Carl Nordbladin kirjoittamaan ’Sundhetslärobok för menige man’ (1827).

“Kasvi on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.”
Myrkytystietokeskuksen luonnehdinta iisopista

Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page