© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Isohierakka

Rumex hydrolapathum

  • Heimo: Tatarkasvit – Polygonaceae
  • Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho.
  • Korkeus: 100–200(–250) cm. Varsi nuorena vihreä, myöhemmin punertava, uurteinen, kukinto-osasta alkaen haarova, kukintohaarat kohenevia, haarakulma leveä.
  • Kukka: Säteittäinen, halkaisija noin 5 mm, kaksineuvoinen. Kehässä kaksi 3-lehtistä kiehkuraa. Ulomman kiehkuran lehdet pieniä ja siirottavia–etuviistoja. Sisempi kiehkura muodostaa hedelmäverhiön, jonka lehdet leveänpuikean kolmiomaisia. Heteitä 6. Yhdislehtinen emiö 3-lukuinen ja -vartaloinen. Kukkaperän (5–10 mm) nivelkohta tyvipuolella. Kukat kiehkuroina, kokonaiskukinto kerrannaisterttu.
  • Lehdet: Kierteisesti. Aluslehdet pitkäruotisia, kaljuja. Lehtilapa suikea–puikea, teräväkärkinen, 30–80 cm, lähes poimuton. Varsilehtiä muutama.
  • Hedelmä: Pähkylä, 3–4 mm pitkä, ruskehtava. Hedelmäverhiön liuskat pyöreän kolmiomaisia–puikeita, 5–7 mm pitkiä, usein tyvestä hampaisia, kaikissa pitkulainen punertava nystermä. Hedelmäperä 5–10 mm, nivel tyvipuoliskossa, huomaamaton.
  • Kasvupaikka: Merien, järvien ja jokien rehevät rannat. Tavallisesti vesirajassa tai matalassa vedessä.
  • Kukinta: Heinä–syyskuu.

Hierakoihin kuuluu maailmanlaajuisesti parisataa lajia, joista Suomesta voi löytää noin 20. Hierakat muodostavat melko hankalan ryhmän, sillä lajit risteytyvät helposti keskenään – isohierakka erityisesti vesihierakan (R. aquaticus) ja tylppälehtihierakan (R. obtusifolius) kanssa. Lajinmäärityksessä kypsien hedelmien verhiön tuntomerkit ovat suureksi avuksi (usein välttämättömiä).

Parhaiten maamme eteläosissa tavattava isohierakka on hierakoistamme kookkain ja pitkälehtisin. Tyvilehdet ovat yleisesti yli puoli metriä pitkiä. Isohierakkaa muistuttava ja lähes koko maassa tavattava vesihierakka (R. aquaticus) on nimestään huolimatta selvemmin myös maalla viihtyvä kasvi. Lajit voi erottaa toisistaan kokoeronsa lisäksi esim. hedelmäverhiöiden perusteella. Isohierakan hedelmäverhiön kaikissa lehdissä on suippokärkinen nystermä. Vesihierakka saavuttaa vain harvoin 2 metrin korkeuden ja sen hedelmät ovat nystermättömiä. Lisäksi vesihierakan lehden tyvi on leveämpi, joskus jopa herttatyvinen. Isohierakan lehti on aina suippotyvinen (mikäli kyseessä ei ole risteymä).

Käännöskukkasiako

Suomessa hierakoiden suomenkieliset ja ruotsinkieliset nimet menevät helposti sekaisin, jos niitä kääntää sananmukaisesti. Esim. isohierakka on ruotsiksi vattenskräppa eli sanamukaisesti käännettynä vesihierakka. Suomen kielen vesihierakka on ruotsiksi hästskräppa eli sananmukaisesti käännettynä hevoshierakka. Suomen kielen hevonhierakka on ruotsiksi gårdskräppa eli talon- tai kartanonhierakka.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page