Alba Kirjokevättähti, S. forbesii Kirjokevättähti, S. forbesii Kirjokevättähti, S. forbesii Kirjokevättähti, S. forbesii Kirjokevättähti, S. forbesii Sinikevättähti, S. sardensis

© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Isokevättähti

Scilla luciliae

  • Lat. synonyymi: Chionodoxa luciliae
  • Heimo: Parsakasvit – Asparagaceae
    (aiemmin Hyasinttikasvit – Hyacinthaceae)
  • Kasvumuoto: Monivuotinen sipulikasvi. Sipuli pieni, munanmuotoinen, tummanviolettikuorinen.
  • Korkeus: 5–15 cm. Varsi lehdetön vana.
  • Kukka: Kehä säteittäinen, yleensä vaalean violetti, keskiosa vaalein, reunoja kohti tummeneva, 2,5–5 cm leveä, lähes erillislehtinen (kehälehdet tyveltä noin 3 mm:n pituudelta yhteenkasvaneet). Heteitä 6, palhot valkoiset, ponnet keltaiset. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 3-luottinen. Kukinto 1(–3)-kukkainen.
  • Lehdet: Tyviruusukkeena, 2 kpl. Lapa tasasoukan suikea, ehytlaitainen, 7–20 cm pitkä, poikkileikkaus leveän v:n muotoinen, kärki usein venhomainen.
  • Hedelmä: Pallomaisen, 3-lohkoinen, 8–10 mm pitkä kota.
  • Kasvupaikka: Pihat, puistot, puutarhat, pensasaitojen tyvet, lehtimetsät. Koristekasvi ja harvinainen karkulainen.
  • Kukinta: (Huhti–)touko(–kesä)kuu.

Sinililjoja muistuttava ja samaan sukuun (Scilla, kevättähdet) kuuluva, Turkista kotoisin oleva isokevättähti on yksi puutarhojemme niistä kevättähdistä, jotka saattavat karata, ei kauaksi, mutta ainakin pensasaidan toiselle puolelle. Kevättähden jalostettuja versioita on toki muitakin värejä kuin vaalea violetti, esim. vaaleanpunakukkaista löytyy ainakin puutarhaliikkeistä. Kevättähdillä oli vielä muutama vuosi sitten oma sukunimi Chionodoxa, mutta tarkemmat tutkimukset ovat yhdistäneet ne sinililjojen Scilla -sukuun, josta kaikkiaan tunnetaan nykyisin noin 80 lajia. Lähisukulaisuutta osoittaa sekin, että jotkin kevättähdet voivat risteytyä sinililjojen kanssa, näin ainakin pikkusinililja (S. bifolia) ja kirjokevättähti. Risteymän, tarhakevättähti, tieteellinen nimi on Scilla x allenii.

Kirjokevättähti & Sinikevättähti & Pikkukevättähti

Scilla forbesii & Scilla sardensis & Scilla bifolia

Muita mahdollisia kevättähtikarkulaisiamme ovat kirjokevättähti, sinikevättähti ja ehkä vielä pikkukevättähtikin. Kirjokevättähti on yleensä ruskeavartinen, runsaskukkainen ja kukat ovat hiukan pienempiä ja väreiltaan kontrastisempia (reunoilta tummemman sinisiä) kuin pienemillä sukulaisillaan. Sinikevättähti on useampikukkainen kuin muut kevättähtemme, sen kehälehdet ovat teräväkärkiset ja vain lyhyeltä matkalta tyvestä valkoiset. Pikkukevätähti on suomalaisen nimen mukaisesti pienehkö, runsaskukkainen ja tieteellisen lajiepiteetin, bifolia mukaisesti yleensä 2-lehtinen. Kukat voivat joskus olla valkoisia, ponnet ovat aina tummansinisiä. Ehkä muitakin kevättähtiä puutarhoistamme voi löytyä, mutta seuraavaan kesään ne eivät juurikaan selviä ilman huolehtivaisen puutarhurin apua.

Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page