Pohjanjauhosavikka, C. suecicum Pohjanjauhosavikka, C. suecicum Pohjanjauhosavikka, C. suecicum

© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Jauhosavikka

Chenopodium album

  • Heimo: Revonhäntäkasvit – Amaranthaceae
    (tai lähteestä riippuen Chenopodiaceae – Savikkakasvit)
  • Kasvumuoto: Yksivuotinen ruoho.
  • Korkeus: Tavallisesti 10–100 cm. Varsi pysty, kova, yleensä haaroittunut ja punajuovainen.
  • Kukka: Kukat pieniä ja huomaamattomia. Kehä vihreä, säteittäinen, n. 2 mm leveä, jauhoisia (rakkokarvaisia), köliselkäisiä kehälehtiä 5. Heteitä 5. Emiö yhdistyvinen, 2-luottinen. Hyvin pienet, lähes perättömät kukat terttuja muodostavina sykerökimppuina.
  • Lehdet: Kierteisesti, likaisen harmaanvihreitä, vinoneliömäisiä tai kolmiomaisia ja alapinnalta jauhoisia. Lehden laita niukka- ja tylppähampainen. Ylälehdet ehytlaitaisia.
  • Hedelmä: Loivasti köliselkäisten kehälehtien ympäröimä pähkylä. Siemen musta–mustanruskea, pyöreä, litteä.
  • Kasvupaikka: Pellot, pihat, tienvarret ja joutomaat.
  • Kukinta: Kesä–syyskuu.

Savikoiden suku on lajintunnistuksen kannalta hankala. Monet savikat, kuten jauhosavikka ovat hyvin muuntelevia. Savikat sekoitetaan helposti maltsoihin (Atriplex spp.), joista ne ovat kuitenkin erotettavissa kaksineuvoisuutensa (maltsat ovat yksineuvoisia) ja maltsoille tyypillisten hedelmän suojuslehtien puuttumisen perusteella. Maltsoilla varsilehdet ovat tavallisesti vastakkain, savikoilla kierteisesti. Savikoiden tieteellinen sukunimi Chenopodium tulee kreikan sanoista chen ‘hanhi’ ja podion ‘pieni jalka’ ja kyllä monen savikan lehden muodossa voidaankin nähdä yhtäläisyyksiä hanhen jalan kanssa.

Jauhosavikka on muinaistulokkaaksi luokiteltu, yksivuotinen, puutarhureiden mielestä haitallinen rikkaruoho. Villiyrttiharrastajien mielestä se on mainio maun antaja ja terveellinen lisä monenlaisiin ruokiin. Jauhosavikka menestyy parhaiten typpipitoisilla mailla (esim. ‘navetan takusilla’), koska lajin kuivuudenkestävyys lisääntyy käytettävissä olevan typen määrän lisääntyessä. Jauhosavikan varsi on usein puna- tai vihreäraitainen ja lehtihangat punaisia. Varren ja kukinnon rakkokarvat tekevät kasvista jauhoisen. Jauhosavikka luokitellaan nykyisin yleensä jauhosavikkaryhmän (Chenopodium album –ryhmä) nimilajiksi. Muita ryhmään kuuluvia lajeja ovat pohjan-, heisi-, rannikko-, teksasin-, missourin-, tarha- ja tankisavikka.

Pohjansavikka (Pohjanjauhosavikka)

Chenopodium suecicum

Jauhosavikka on helposti sekoitettavissa samantyyppisillä kasvupaikoilla kasvavaan pohjansavikkaan, joka on yksi jauhosavikkaryhmään kuuluvista lajeista. Yrttimielessä sekaannuksesta ei ole haittaa; molemmat lajit ovat hyviä lisukkeita ruokalautasillamme. Pohjansavikka on yläosasta vähempihaarainen, ja sekä varrelta että lehtihangoilta vähemmän punainen. Pohjansavikan lehdet ovat keskimäärin terävämpikärkisiä ja -hampaisia ja kehälehdet hedelmävaiheessa selvästi köliselkäisempiä.

Heisisavikka

Chenopodium opulifolium

Jauhosavikka-ryhmään kuuluva heisisavikka on meillä hyvin harvinainen. Heisisavikan varsi on vihreä (raidaton), lehdet melko pieniä, meheviä, vinoneliömäisiä, yleensä harvaan hampaisia ja tietysti jauhoisia.

Rannikkosavikka

Chenopodium striatiforme (aiemmin C. strictum ssp. striatiforme)

Hyvin harvinaisena meillä tavattava rannikkosavikka on yksi jauhosavikkaryhmään kuuluvista lajeista. Varmimmin sitä voi tavata rannikoilta satamien läheisyydestä. Sen varsi on punavihreäjuovainen, lehdet 2–3 kertaa leveytensä pituisia ja harvaan hampaisia tai ehytlaitaisia.

Pinaatin korvaaja Kippari-Kallelle

“Nuorista yksilöistä voi käyttää myös vartta reilummin. Näin jauhosavikalla on isomaltsaan verrattuna hiukan funkimpi ulkonäkö lautasella, joka pelkistetyssä ruoassa on aina eduksi.”
Ote Sami Tallbergin Villiyrtti -keittokirjasta
“Carbonara on tuhti ja ruokaisa äijäpasta. Vitamiini- ja rautapitoinen jauhosavikka tekee siitä todellista Kippari-Kallen ruokaa.”
Ote Jouni Toivasen Viettelevät villiyrtit -kirjasta
“Kasvi on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.”
Myrkytystietokeskuksen luonnehdinta savikoista

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!


Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page