Kuvat: ©Jouko Lehmuskallio
Jauhosavikka
Chenopodium album
- Heimo: Savikkakasvit — Chenopodiaceae
- Korkeus: Tavallisesti 10–100 cm. Varsi pysty, kova, yleensä haaroittunut ja punajuovainen.
- Kukka: Säteittäinen, n. 2 mm leveä. Vihreä kehä muodostuu viidestä lehdestä, jotka ovat rakkokarvaisia (jauhoisia). Hyvin pienet, lähes perättömät kukat muodostavat sykerökimppuja. Heteitä 5. Emiö yhdistyvinen, 2-luottinen.
- Lehdet: Kierteisesti, likaisen harmaanvihreitä, vinoneliömäisiä tai kolmiomaisia ja rakkokarvaisia (jauhoisia). Lehden laita niukka- ja tylppähampainen. Ylälehdet ehytlaitaisia.
- Hedelmä: Ohut, kalvomainen pähkylä.
- Kasvupaikka: Pellot, pihat, tienvarret ja joutomaat.
- Kukinta: Kesä–syyskuu.
Savikoiden suku (Chenopodium) on lajintunnistuksen kannalta hankala ryhmä. Monet savikat, kuten jauhosvikka ovat hyvin muuntelevia. Savikat sekoitetaan helposti maltsoihin (Atriplex), joista ne on kuitenkin erotettavissa kaksineuvoisuutensa (maltsat ovat yksineuvoisia) ja maltsoille tyypillisten hedelmän suojuslehtien puuttumisen perusteella. Maltsoilla lehdet ovat tavallisesti vastakkain, savikoilla kierteisesti.
Jauhosavikka on yksivuotinen ja haitallinen rikkaruoho. Sen varsi on usein vihreäraitainen ja lehtihangat punaisia. Varren ja kukinnon rakkokarvat tekevät kasvista jauhoisen. Laji on helposti sekoitettavissa samantyyppisillä kasvupaikoilla kasvavaan pohjanjauhosavikkaan (C. suecicum).
Kirjallisuudessa on useita viitteitä siitä, että jauhosavikan siemeniä ja ehkä myös lehtiä on käytetty sekä ihmis- että eläinravintona. Rikkakasvina se on menestyksekkäin typpipitoisilla mailla, koska sen kuivuudenkestävyys lisääntyy käytettävissä olevan typen määrän lisääntyessä.
