© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Juureskaali

Brassica napus

  • Alalajit tai muunnokset: Rapsi (ssp. napus), Lanttu (ssp. rapifera), ssp. oleifera
  • Heimo: Ristikukkaiskasvit – Brassicaceae (Cruciferae)
  • Kasvumuoto: 1- tai 2-vuotinen ruoho. Juuri ohut (rapsi) tai kartiomaisen turpea, keltainen–vihreä–violetti (lanttu).
  • Korkeus: 100–150 cm. Varsi haarova, kalju.
  • Kukka: Teriö säteittäinen, keltainen, n. 1–1,5 cm leveä; terälehtiä neljä, 10–15 mm pitkiä. Verholehtiä 4. Heteitä 6, joista 4 pitkää ja 2 lyhyttä. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 1-luottinen. Kukinto hedelmävaiheessa pitenevä terttu. Kukat jokseenkin nuppujen tasolla.
  • Lehdet: Kierteisesti, alimmat ruodillisia, ylemmät ruodittomia, sepiviä. Lapa kalju, sinivihreä, tyvilehdissä matalaliuskainen, ylemmissä ehyt, suikea.
  • Hedelmä: Monisiemeninen, pitkittäin aukeava, tav. 5–8 cm pitkä, siirottava–pystyhkö litu, jonka kärjessä liereähkö, 1–2 cm pitkä, siemenetön nokka.
  • Kasvupaikka: Pellot, tienvarret, kaatopaikat, satamat ja lastauspaikat. Viljelykasvi, -jäänne ja -karkulainen.
  • Kukinta: Kesä–heinäkuu.

Rapsin ja lantun kantamuotoa ei tunneta lainkaan luonnonvaraisena. Se on ilmeisesti syntynyt Euroopassa verraten myöhään ja todennäköisesti useaan eri otteeseen kaalin (vihanneskaalin, B. oleracea) ja rypsin/nauriin (B. rapa) risteymänä, mutta on epäselvää, syntyikö ensin lantun esiaste, josta sittemmin jalostettiin rapsi, vai päinvastoin.

Käyttötavan mukaan erotetuista lajin viljelymuodoista rapsi on syys- tai kevätyksivuotinen öljykasvi, jota viljellään lauhkean ilmaston alueella kautta maailman. Suomessa, rapsinviljelyn pohjoisrajalla, syksyllä itävän syysrapsin talvehtiminen on epävarmempaa kuin lähisukuisen syysrypsin (Brassica rapa ssp. oleifera): rapsin herkkä päätesilmu on hiukan koholla maanpinnasta, rypsin puolestaan aivan maan rajassa paremmassa suojassa. Kevätkylvöinen kevätrapsi puolestaan tuuleentuu niin myöhään syksyllä, että sadon saaminen on epävarmempaa kuin kevätrypsistä. Rehukasvina rapsia viljellään pohjoisempana kuin öljykasvina, lanttu menestyy vieläkin pohjoisempana.

Lanttu on kaksivuotinen juurikaskasvi, kaalin ja nauriin risteymä. Sitä viljeltiin luultavasti jo 1500-luvulla. Lanttu ja rapsi saattavat kasvaa karkulaisena tai tulokkaana myös Suomen luonnossa, useimmiten viljelymaiden ympäristössä tai vilkkaasti liikennöidyillä paikoilla. Lisäksi meillä tavataan myös lähisukuista rypsiä, jonka alimmat lehdet ovat puhtaanvihreät ja hieman karvaiset, kukat pienemmät ja nuput avautuneita kukkia alempana.

Muille kuin ammattiviljelijöille rapsin ja rypsin erottaminen toisistaan ei ole aivan helppoa, tässä vihje: Kukkimisvaiheessa rapsin kukinnon alimmat kukat avautuvat ensin, rypsillä kukinnon ylimmät kukat, eli rapsilla hiukan ohimenneet ja lakastuneet kukat ovat selvästi nuppujen alapuolella, rypsillä nuput ja lakastuneet kukat ovat samalla tasolla.

Lanttuko swede?

(Suomalais)tutkimuksen mukaan lanttu on saanut alkunsa Hämeessä nauriin ja kaalin risteymänä ja on ainut suomalainen (Suomessa syntynyt) viljelykasvi. Englanniksi lanttu on swede eli ruotsalainen. Väärin – tai sitten ei. Kun lanttu syntyi satoja vuosia sitten kahden lajin risteymänä, oli Suomi vielä osa Ruotsin valtakuntaa. Ruotsalaiset ovat antaneet lantulle aika oikeaoppisen lajinimen kålrot eli kaalijuuri (lantun maku muistuttaa kaalia), eli swede-nimen syy ei ole ainakaan sen ruotsinkielinen lajinimi. Mutta silti, tuntuu niin väärältä, että lanttulaatikko on englanniksi swede casserole. Hejsan swedet!

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!



Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page