© Copyright: Kuvat: Jouko Lehmuskallio.
All rights reserved.

Käärmeenlaukka

Allium scorodoprasum

  • Heimo: Narsissikasvit – Amaryllidaceae, alaheimo Allioideae
    (aiemmin Laukkakasvit – Alliaceae)
  • Kasvumuoto: Monivuotinen ruoho. Juurakoton, sipuli munanmuotoinen.
  • Korkeus: 30–90 cm. Varsi liereä, puolivälistä ylöspäin lehdetön. Sipulintuoksuinen.
  • Kukka: Kehä kellomainen, sinipunainen, 4–7 mm pitkä; kehälehtiä 6. Heteitä 6, kehään sisään jääviä. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 3-luottinen. Kukinto tiheä latvasarja, niukkakukkainen, kukkaperät melko pitkiä (5–20 mm) ja eripituisia. Kukkien seassa runsaasti tumman sinipunaisia itusilmuja. Kukinnon alla 1(–2) leveä, varhain kuihtuva kalvomainen suojuslehti, ympäröi kukintoa nuppuvaiheessa.
  • Lehdet: Lehtiä 2–5, ruodittomia, tyvet tuppimaisia. Lapa tasasoukka, leveähkö, litteä, ehytlaitainen silposuoninen, reunat ja keskisuoni karheat.
  • Hedelmä: Kota, siemeniä kehittyy harvoin.
  • Kasvupaikka: Lehdot, metsänreunat, ranta- ja rinneniityt, pensaikot. Myös vanha maustekasvi, joskus vanhoissa pihapiireissä.
  • Kukinta: Kesä–heinäkuu.

Laukan eli sipulin suureen sukuun kuuluu monia keittiöstä tuttuja kasveja, esimerkiksi ruokasipuli (A. cepa) monine muotoineen, valkosipuli (A. sativum), pillisipuli (A. fistulosum) ja purjo (A. porrum). Kasvitieteilijöiden käärmeenlaukaksi kutsuma kasvi tunnetaan ainakin ranskalaisen kulttuuripiirin kulinaristien parissa paremmin rokambolina, ja sitä käytetään pitkälti valkosipulin tapaan. Myös vanhoissa suomalaisissa kirjoituksissa käärmeenlaukka mainitaan erinomaisena kastikkeiden ja riistan mausteena. Sittemmin lajin hyötykäyttö on unohtunut, vaikka se ilmeisesti saapui meillekin alun perin juuri viljelykasviksi, mauste- ja ehkä keripukkiyrtiksi muinaisten merenkulkijoiden laivoissa. Käärmeenlaukka villiintyi luontoomme ja esiintyy nykyään rehevissä rantalehdoissa. Lajin levinneisyys heijastelee hyvin muinaisia kauppareittejä: toisaalta sitä kasvaa merenkulkijoiden käyttämän Idäntien varrella Ahvenanmaalla ja pitkin lounaisrannikkoa, toisaalta saaristossa Ahvenanmaalta koilliseen vanhaa turkiskaupan valtaväylää pitkin. Kauppareitteihin sopimattomat löytöpaikat ovat ilmeisesti kaikki vanhojen ryytimaiden perua. Nyt kun villiyrttiharrastus on kokenut uuden nousun, käärmeenlaukka on hieta-, karhun- ja ruoholaukan tapaan monen villiyrttejä suosivan keittiömestarin keruulistalla.

Käärmeenlaukan kukinnossa on pitkäperäisten kukkien ohella perättömiä itusilmuja. Laji leviää kasvullisesti näiden silmujen avulla, jotka irrottuaan putoavat maahan ja kehittyvät uusiksi yksilöiksi. Monet muistakin meikäläisistä laukoista lisääntyvät samaan tapaan. Käärmeenlaukka eroaa kuitenkin kaikista niistä leveähköjen, tasasoukkien lehtiensä perusteella.

Muita saman suvun lajeja
Muita saman heimon tai alaheimon lajeja

Seuraa meitä!

Tunnista lajeja!

Sivun alkuun / Top of the page